Lemmenrunotohtorina Kirjan ja Ruusun päivänä
Kirjoittanut Tuomas Keskimäki 04.05.2010 15:31
Tänään 4.5. vietetään Kirjan ja Ruusun päivää ja päivä osoittautui myös antoisaksi meille kalevalaisen runouden taitajille ja harrastajille.
Minut oli pari viikkoa aikaisemmin pyydetty mukaan Porissa järjestettävään Kirjan ja Ruusun päivä n tapahtumaan ns. ”lemmenrunotohtoriksi”, jonka tarkoitus oli kirjoittaa lemmenrunoja kalevalamitalla asiakkaiden toiveiden ja vinkkien perusteella. Ideasta innostui myöskin media, joten olin aamulla vierailemassa Satakunnan Radiossa, jossa haastattelun ohella kirjoitin suorassa lähetyksessä ”rakkausrunon punaiselle autolle”. Haastattelu oli oikein onnistunut ja muutoinkin antoisa.
Pääpaino päivällä oli kuitenkin itse tapahtumassa, jossa tapasin monen monta erilaista ja mielenkiintoista ihmistä, kuulin erittäin innostavia tarinoita ja ennen kaikkea kirjoitin ihmisille runoja, joiden uskon olevan erittäin onnistuneita niiden tuomien reaktioiden perusteella. Välillä päällekkäin oli jopa kuusi runoa, joten kynä todellakin sauhusi ja työ vaati maksimitehon aivojeni kapasiteetista. Mutta homma onnistui hyvin ja uskon, että myös muillekin kuin itselleni jäi todella hyvä maku tästä päivästä.
Niin ja kyllähän minä sitten kirjoitin Satakunnan Kansa-lehden pyynnöstä myös itselle Porin kaupunginjohtajalle runon, joka myös videolle päätyi ja sen myötä kyseisen lehden verkkosivuille.
Lemmenrunotohtori kiittää asiakkaita ja tapahtuman järjestäjiä.
Kalevalan päivä 2010!
Kirjoittanut Tuomas Keskimäki 28.02.2010 09:18
Tänään, 28.2.2010 tulee kuluneeksi 175 vuotta siitä, kun Elias Lönnrotin kokoama ensimmä inen Kalevala julkaistiin. Lönnrotin valtava työ runojen keräämisen parissa, joita matkoja hän kaiken kaikkiaan teki 11 kappaletta, sekä tietenkin työ kirjan suurimman annin, eli kalevalamitan parissa, on vertaansa vailla. Lönnrot analysoi ja kokosi kasaan kalevalamitan säännöt ja kirjoitti ylös sen, joka meidän itämerensuomalaisten kansojen päissä vuosisatoja oli jopa luonnollista ulosantia.
Kun ensimmäinen Kalevala julkaistiin, sai se osakseen ihailua ja tunteen yhteenkuuluvuudesta. Tuo yhteenkuuluvuuden tunne kasvoi ja kasvoi ja päätyi lopulta Suomen itsenäistymiseen.
Vaikka Lönnrotin Kalevala on ennen kaikkea kaunokirjallinen teos, jonka juonen ja useita satoja säkeitä hän itse kirjoitti ja lisäili vanhojen runojen väliin yhdistämään näitä yhteen yhdeksi kokonaisuudeksi, niin ei pidä kuitenkaan unohtaa, että Kalevalan tarinat ja runot perustuvat ikiaikaisiin myytteihin ja itämerensuomalaiseen uskoon, josta meidän nykysuomalaisten pitää olla ylpeitä. Niissä juurissa on juuri meidän kulttuurimme hienous ja omaperäisyys, joka tänäkin päivänä näkyy useissa arjen pienissä asioissa, jopa meidän huomaamattakin.
Uskon, että vaikka Lönnrot tiesi tekevänsä valtavan suuren työn Kalevalan ja muutenkin vanhojen runojen parissa, niin tähän päivän mennessä se työ on kasvanut niin valtaviin mittasuhteisiin, että hän ei olisi moista voinut edes kuvitella. Tätä työtä kunnioittaen toivotan kaikille hyvää Kalevalan päivää 2010!
Aku Ankassa kalevalamittaa!
Kirjoittanut Tuomas Keskimäki 24.02.2010 15:54
Sattuipa positiivinen yllätys, kun joka viikkoinen Aku Ankka tippui postiluukusta tänään. Lehden esipuheessa oli otsikko "Aku Ankka ja Kalevala" ja tekstissä kerrotaan miten Aku Ankan tarinat on joskus yhdistynyt Kalevalan tarinoihin ja miten pari jaksoa on aiempina vuosina sisältä nyt kalevalamittaista runoilua. Nyt kuitenkin uusimmassa lehdessä KaRuSen runoniekka Irmeli Pääkkönen on runoillut nelisivuisen tarinan Lintukansaa katsomassa kalevalamittaiseksi tarinaksi. Hieno kunnianosoitus Aku Ankka lehdeltä ikiaikaista kalevalamittaa kohtaan ja hienoa työtä myös Irmeli Pääkköseltä.
Satuvaari Väinämöinen
Kirjoittanut Kaija Määttä 23.01.2010 10:49
Vietämme Kalevalan juhlavuotta! Kalevalaisen runokielen seuran kunniapuheenjohtaja, kalevalakielen konsultti ja äidinkielenopettaja Aulis Rintala (1941-2009) on jättänyt lapsille perinnöksi Kalevalan kiehtovimmat ja jännittävimmät tarinat - Satuvaari Väinämöisen kertomana ja nykykielelle käännettyinä. Myös lapsilla on oikeus nauttia kalevalakielen rytmisestä keinunnasta, niin että he ymmärtävät mitä tarinoissa kerrotaan. Graafikko Eero Heikkisen taidokas kuvitus välittää aitoa kalevalaista tunnelmaa.
Taistelun jää on nimeni
Kirjoittanut Tiera Laitinen 16.12.2009 09:41
Australialainen miekkaseppä Brendan Olszowy on nimennyt yhden miekoistaan Taistelun jääksi ja koristanut sen terän riimuin kirjoitetuin kalevalamittaisin säkein. Rautakautis-tyyppisen väkipuukon eli yksiteräisen miekan lappeessa lukee:
Olen Brendanin takoma
Taistelun jää on nimeni.
Kuvia miekasta Brendan Olszowyn omilla sivuilla.
Runotekstin muotoili Olszowyn valitseman miekan nimen pohjalta Karusen jä sen Ville Rautio.
Sivu 11 / 11