Etsi sivustolta:

Kirjaudu sis채채n

PUHEENJOHTAJAN PORINAT 1 / 2015

PUHEENJOHTAJAN PORINAT 1 / 2015

PDFTulostaS채hk철posti

Suullisen kansanperinteen keruu oli laajalle levinnyt tapa edet채 1800-luvun Suomessa, kun haluttiin p채채st채 l채helle suomalaisia juuria. Kalevala-eepoksesta tuli t채rke채 suomalaisuuden symboli.

Yksi Elias L철nnrotin tuttavista oli Josef Wilhelm Durchman, joka oli syntynyt Iiss채 vuonna 1806. H채n oli tutustunut L철nnrotiin ollessaan Turussa opiskelijana ja toimitti my철hemmin t채lle ker채채m채채ns채 perinneaineistoa. Aihetta kuvaa Hannu-Pekka Lappalainen artikkelissaan J.W. Durchman L철nnrotin avustajana. (Kalevalaseuran vuosikirja 57 / 1977, Tieteen matkamiehi채, ss. 58-79).

J. W. Durchman oli l철yt채nyt edesmenneen is채ns채 Gustaf Durchmanin papereista my철s kalevalakielisen muistorunon vuodelta 1797. Siin채 kuvaillaan edelt채j채n채 toimineen Henrik Sundin pappisty철t채:

(...)
Nyt on aika aiwottuna,
M채채r채p채iv채 p채채tettyn채,
Koska terweys meneypi,
Woima kerran kehnoneepi,
Ett' on ruumis runneltuna,
Wiran reisussa rewitty,
Lapin kylmiss채 kyliss채,
Waivan maassa matkustaissa,
Monen tuiskun tuntemassa,
Monen myrskyn myrnehiss채
(...)

Durchman toimi pohjoisessa ensin Inarin seurakunnassa 10 vuotta ja siirtyi sitten Etel채-Pohjanmaan Ylistaron kautta Pirkanmaalle Ruoveden kirkkoherraksi. L철nnrot sai Durchmanilta apua sek채 perinteen keruussa ett채 virsikirjaty철ss채. L철nnrotin nimiss채 on suuri m채채r채 virsi채 nykyisess채 Suomen ev. lut. kirkon virsikirjassa (70 kpl). Niist채 on yhdeks채n omia ja 61 suomennoksia.

Lappalainen kuvaa my철s Durchmanien suvun piiriss채 esiin nostettua uutta tapaa antaa lapsille supisuomalaisia etunimi채 (esim. Impi, Lahja, Liina, V채in철, Kauno jne.) Samaisesta nimiasiasta mainitsee my철s Paavo Viljanen artikkelissaan Vanhan pappilan el채m채nmenoa. (Tampere, Tutkimuksia ja kuvauksia 1957).

Raija M채kel채-Eskola