Etsi sivustolta:

Kirjaudu sis채채n

Puheenjohtajan porinat 2 / 2016

Puheenjohtajan porinat 2 / 2016

PDFTulostaS채hk철posti

Kalevalakelisen runon taitajista 1800- luvulla kannattaa mainita inkeril채inen Jaakko R채ikk철nen (1830-1882). H채n oli syntynyt maaorjan poikana Valkeasaaren Tipunassa. Koulutusta h채n sai sek채 kotonaan ett채 kirkkoherra-runoilija Konstantin Schr철derin johdolla. H채n toimi aktiivisesti inkeril채isten ja muiden suomensukuisten puolestapuhujana. Maaorjuuden lakkauttamisen j채lkeen 1861 h채n perusti kotikyl채채ns채 kansakoulun.

Hannes Sihvon kokoamasssa antologiassa Inkerinmaalla, muistoja Inkerin maasta ja kansasta sanoin ja kuvin (1989) Jaakko R채ikk철nen kuvailee Suomelle-runossaan, miten h채n p채채tti ryhty채 runoilijaksi.

Vasta vanhalla ij채ll채,
nelj채nkymmenen kohalla
yksin y철ll채 maatessani
unetonna ollessani
muistui mielehen minulle
ruveta runon tekohon (mt.76)

T채st채 Jaakko R채ikk철sen y철llisest채 mietteest채 nousi itsell채ni esiin kysymys, kalevalakielen merkityksest채 uskonpuhdistuksessa.

Kirjakielen osalta uskonpuhdistus eteni suomalaisittain Mikael Agricolan avulla, mutta jo ennen sit채 kansa k채ytti taitavasti trokeemittaisia s채keit채. Kalevalakielt채 suomalainen rahvas osasi. Oli olemassa kotoinen kieli, jolla pappien oli helppo l채hesty채 kansaa. Kalevalakieli on ollut runollisen innoituksen l채hde my철s monelle kirkonmiehelle.

Raija M채kel채-Eskola