Metriset mutantit eli kalevalasäkeen runsaat sata muunnelmaa
Miten hakkaavalta vanha suomalainen mitta tuntuisikaan, jos säkeet olisivat pelkkiä kahdeksantavuisia trokeisia tasasäkeitä:Vaka / vanha / Väinä/möinen - Luvan / antoi / suuri / Luoja. Paljon vaihtelua tuovat jo tavallisimmat murtosäetyypit: 233 Laski / laulel/len ve/siä ja 323 Seläs/sä me/ren si/nisen. Aloitteleva runoniekka turvautuukin yleisimpiin tyyppeihin. Mutta kalevalasäe on yllättävän varioiva, ameban tavoin alati muotoaan muuttava. Metrisiä (kreik. metron = runomitta) vaihtelumahdollisuuksia on viljalti. Riippuen siitä, montako sanaa säkeessä on, mihin kohtiin säkeessä sanojen ensitavut (myös yhdyssanojen yhdysosien ensitavut) sekä yksitavut sijoittuvat, runosäe voi todella saada hämmästyttävän monta erilaista ilmiasua. Omalta osaltaan vaihtelua lisäävät myös oikeaoppiset yhdeksäntavuiset säkeet.
Tähän mennessä kalevalamitan analyysi on ollut hyvin niukkaa; on tuotu esiin vain harvoja kalevalasäkeen runomitallisia ilmentymiä (esim. Matti Kuusi, Pentti Leino). Seuraavassa esittelen runsaat sata metristä variaatiota, jotka kahdeksan-, yhdeksän- ja kymmentavuisessa säkeessä ovat - tai ainakin voisivat olla mahdollisia. Taulukko syntyi siitä aineistosta, jonka sain ruodittuani Kalevalan ja Helkavirsien säkeet TROKEEMANKELILLA.
Sanoja säkeessä voi olla yhdestä (päättä/mättö/myydel/länsä) seitsemään (kai mä / nyt sen / voin jo / saada). Jotkut säetyypeistä puuttuvat kokonaan päälähteestäni Kalevalasta. Niissä tapauksissa olen ottanut ”täydennyksiä” Eino Leinon Helkavirsistä. Ellen sieltäkään ole löytänyt eräitä säännönmukaisiksi olettamiani tyyppejä, olen ”keksinyt” ne itse. Kalevalan säkeet olen merkinny tällaisella ja Helkavirsien säkeet tällaisella, itse tuottamani tai muualta poimimani oletussäkeet taas vaatimattomasti tällaisella (tavallisella) fontilla. Mainittakoon, että monia oletussäkeitäni löytyy kyllä seuramme runoniekkojen teksteistä.
Kun haluat runoihisi metristä elävyyttä, voit käyttää mallina Metriset mutantit -taulukon säkeitä, ehkä joitakin oletussäkeitäni tai muitakin, vielä ”piileviä” tyyppejä.
Nyt koko Kalevalamme sekä Leinon Helkavirret
meni mankelin lävitse, hulahti hujauksessa.
Katso tutkimustulokset, analyysit, arvioinnit,
monet metriset mutantit:
Tyyppi
Kalevala
Helkavirret
(II viittaa Helkavirsiä II:een)Oletussäe
8-tavuiset säkeet
7 sanaa
1111112
kai mä nyt sen voin jo saada
6 sanaa
111113
jos mä vain sen saan takaisin
111122
jos sä sen nyt tänne toisit
111212
ei kai hän ole jo tullut
112112
Vaan jos sitte siit’ ei huoli
Kuu ei loista päiv’ ei paista
121112
jos tulen niin kai mä ostan
211112
päästä nyt jo pois mut täältä
5 sanaa
11114
jos mä sen vain saavuttaisin
11123
Niin on kuin sanoi emonsa
Täss' on mies tämän sukuinen
11132
Kun ei lie minulla miestä
Hoi on jo herätä aika
11213
Mink' on niitti sen haravoi
saat sa mahdin maan ikuisen
11222
Jos ma lapsi liioin lauloin
tie on tehty miehen mennä
11312
kai mä voisinkin jo mennä
12113
tai joku on sen sanonut
12122
hän oli kuin vanha vaari
12212
näin kasvot nälän ja kylmän II
13112
mies körötti niin kuin köngäs
21113
Kenen muun kun ei emonsa
Pahoin tein ma maa sinulle II
21122
Koirat ei ne koissa maanne
Pahoin teit sa Ukri Ukko II
21212
siinä on tuki ja turva II
22112
Kovin äijä kun on kolme
Ensi uhri maan on uhri II
31112
minussa kun ei oo miestä
4 sanaa
1115
Semp’ on sai sanoneheksi
Semp’ on sai sanoneheksi
1124
Kun ei kuuta aurinkoa
kun ei kuulu tervehdystä
1133
Myös on marjoja mäellä
Noin ne lauloivat jumalat
1142
jos mä tunnustaisin kaikki
(tosin kesuura-säännön vastainen)1214
kai tulet mun vaimokseni
1223
Ja kaiken elon vähyyttä
Ei tästä pidot parane
1232
Jo tuli hyville mielin
Ei tullut takaisin tytti II
1313
Suun savesta pään kivestä
On eloa on iloa
1322
Tuo venettä Tuonen tyttö
ei kohoa koston keihäs
1412
me olisimme jo siellä
2114
Itse en nyt tieäkänä
2123
Hyvän sait hyvän tapasit
Pirskui jo vesi vihitty
2132
Alla päin pahoilla mielin
Vielä on kivessä kinnas
2213
Sanan virkkoi noin nimesi
salon arka noin saneli
2222
Luvan antoi suuri Luoja
Kuhun kuljit tyhmä tyttö
2312
kesä voisikin jo tulla
3113
Miksipä on tuo jätetty
Ontuva on mies Oterma
3122
Kamala on kaksi naista
pimeät on pirtit meillä
3212
Mittyinen tämä on neito
4112
Havukoita ei ne olle
3 sanaa
116
ne on uskomattomia
125
Kun käki kukahteleksen
ei muista elänehensä
134
Jo päivänä kolmantena
ei kysytä kuulumia
143
Ei tehäksensä pahoa
152
sain kohotetuksi kannen
215
Lauloi kuun kumottamahan
neuvoi tien viholliselle
224
Astu leski aitastasi
Räikön poika portahalla
233
Laski laulellen vesiä
Herran lehtojen hedelmä
242
pidä itsestäsi huolta
(tosin kesuura-säännön vastainen)
314
Sormukset on sormistansa
Valvoivat he vuotehella II
323
Selässä meren sinisen
kulkuset kujan periltä
332
Tukehtui tulonen meiltä
Virkahti viluinen vieras
413
Porollensa suin puheli
Nyykähtivät päät pyhäiset
422
Lappalainen laiha poika
ylimmäisen pilven päälle
512
odottelinkin jo kauan
2 sanaa
17
Pään pärisemättömäksi
26
Maille ristimättömille
itkin kastamattomia
35
Särkiä sapikkahia
tuskasta sanattomasta
44
Puhutteli lausutteli
kodistani konnustani
53
Lauloaksemme hyviä
käännytettihin takaisin
62
ristimättömille maille
(tosin viskurilain vastainen)1 sana
8
vahingoittumattomina
Kalevala 8-tavuisia yht. 39 eri tyyppiä
Helkavirret 8-tavuisia yht. 40 eri tyyppiä
Oletettuja 8-tavuisia yht.21 eri tyyppiä
9-tavuiset säkeet
6 sanaa
111213
Jo nyt on mennyt mies minulta
111222
Jo silt’ on siika silmät syönyt
111312
jo nyt on talvikin jo tullut
112113
kai mä olen ne taas hukannut
113112
mä voin lukea jos vain ehdin
122112
Jo olen uinut yöt ja päivät
131112
en tulisi jos sä sen kiellät
5 sanaa
11124
Jo nyt on kummat kuulununna
11133
Jo se on vuoroni minunki
11223
Kun ei tarvo olan takoa
11313
jos et olisi niin ovela
11322
Jos ei minussa miestä liene
12213
Ei ole talvi sen parempi
kuin oli olla Kuun povella II
12123
Ei ole ne varat väkevät
12132
mä olen nyt iloinen poika
12222
Et ollut suuri etkä pieni
Tuo oli tyhjä Tyyrin tytti
12312
mä tulen teillekin jos tahdot
13113
jos lupaisit sen jo minulle
13122
ei huvita mun tänne tulla
13212
Vaan mikäpä sinun on synty II
14112
me haluamme pois jo täältä
21123
Susi ei syö minun sukua
Tuota ei Maan lapset tajua II
(tosin säkeessä on mittavirhe)
21213
Aivan on surma suun e’essä
21222
Sule nyt suusi peitä pääsi
viety on tästä neiti nuori
22113
Mitä sanon ma mies poloinen
22122
Kuta sinun ei saaja saane
22212
olit kovin kiva ja kiltti
31122
Hyväpä täss’ on miesten olla
31222
Minua on vyötty miehen vyöllä
(voisi hahmottaa myös10-tavuiseksi)
4 sanaa
1125
Jo tuon näen kyselemättä (voisi
hahmottaa myös 8-tavuiseksi:
Jo tuon / näen ky/sele/mättä)
1134
mä en olisi uskaltanut
1143
jos mä olisinkin ovela
1215
Ei ole mies pahempikana
1224
Ei ole tammi kasvanunna
Tuo oli tytti Päivölässä
1233
Jo olen joutunut johonki
kuin sormi seinästä murene
1323
Ken panisi käen kätehen
Jo julisti hyvä Jumala II
1332
en sitoa sinistä tulta
2124
Lähe nyt kanssa laulamahan
Kivi on kylmä kiukahassa
2133
Sampo ei puuttunut sanoja
Tuota en suuresti surisi
2214
Mitä minun on miekastani
2223
Iso kielti emo epäsi
voima uusi mua vetävi II
(myös kahdeksantavuinen: voima / uusi / mua ve/tävi)
2232
Hyvä oli isosta huuto
2322
Jottei minua syyttä syöä
Salot sakeni kosket kiihtyi
2313
minä rakastin niin rajusti
3123
Reppänä on liki lakea
3132
Vuoresta on vetosen synty
3222
Olipa impi ilman tyttö
Sotako sorti suuret sulhot
3213
Vieläkö tästä mies tulisi
4122
Manalassa on makso tuhma
4212
olisiko täti niin tyhmä
3 sanaa
414
Annettava on alliseni
423
Otermalla veli Katerma
333
Sanoipa Untamo unensa
Heräsi tyhjässä tuvassa
234
Löyti emännän leipomassa
meni merelle metsähänkin
432
olipahan ikävä ilta
423
tulikohan Ari ajoissa
324
Olipa nuori Joukahainen
315
puhunko mä perättömiä
522
Kalevalatar kaunis neiti
225
oli sitä valittamista
126
ja maille tuntemattomille
144
en haluaisi halvempia
117
ne on parantumattomia
2 sanaa
63
onnettomuudetkin ohitse II
36
olisi huolimattomuutta
45
Aiaksiksi asettelevi
54
odottelinkin ottelua
27
ovat parantumattomia
Kalevala 9-tavuisia yht. 37 eri tyyppiä
Helkavirret 9-tavuisia yht. 19 eri tyyppiä
Oletettuja 9-tavuisia yht. 25 eri tyyppiä
10-tavuiset säkeet
5 sanaa
22222
Kolme oli neittä niemen päässä
4 sanaa
2224
Vaski oli hattu hartioilla
2233
Syltä oli silmien välitse
2323
veren jumalan tulen jumalan II
3 sanaa
325
minäkö puhun perättömiä
235
minä puhunkin perättömiä
Kalevala 10-tavuisia yht. 3 eri tyyppiä
Helkavirret 10-tavuisia yht. 1 tyyppi
Oletettuja yht. 2 eri tyyppiä
Yhteenvetoa
Yllä oleva säetyyppien analyysi on tehty pääasiassa Harri Perälän kehittämällä KaRuSen Trokeemankelilla. Paljon on ollut myös "käsityötä", varsinkin yhdyssanojen pilkkomisessa. Mikäli koneeseen on luottamista, olen päätynyt seuraaviin määrällisiin tuloksiin (joihin tosin saattaa myöhemmin tulla pieniä tarkistuksia):
Kalevalassa (22795 säettä) on 79 erilaista metristä säetyyppiä, Helkavirsissä (runsaat 2800 säettä) niitä on 60, eli suhteellisesti paljon enemmän kuin Kalevalassa. Mielenkiintoista on, että Helkavirsissä on 9 sellaista tyyppiä, joita Kalevalasta ei löydy lainkaan. Yhteensä molemmista löytyy 90 eri säetyyppiä. Kun tähän 90:een lisätään vielä 48 omaa oletussäettäni (joista eräät tosin ovat aika teoreettisia, ehkä kelvottomiakain), päädytään 138:aan eri tyyppiin. Ei edes Elias Lönnrot - puhumattakaan Eino Leinosta - ehtinyt "hyödyntää" läheskään kaikkia runokielen metrisiä mahdollisuuksia. Ikiaikainen kalevalakieli ei ole siis vieläkään kehittynyt optimaaliseen muotoonsa. On aika saattaa perintökielemme ansaitsemaansa metriseen kukoistukseensa.
Paavo Turakaisen löytämät Eino Leinon säetyypit
Eino Leinon metrinen tyyppikokoelma täydentyy vielä, kun lisäämme siihen ne säetyypit, jotka Leino-tutkija Paavo Turakainen on löytänyt Helkavirsiä aiemmista kalevalamittaisista runoista ja runonäytelmistä. Nämäkin säetyypit ovat täysin käyttökelpoisia:
10-tavuiset:
Säetyyppi 2134* esiintyy runossa Jumalan tammi (Kangastuksia-kokoelma):
"Minun on mieleni kuullakseni"
Säetyyppi 1234* esiintyy runon Suomen valta, osassa Oma tupa, oma lupa (Ajan
aalloilta -kokoelma): "Ei ole tuvassa tuiskijata"
9-tavuiset:Tyyppi 12132:
"min olen mies surujen syömä", "se mitä nyt edessä
onpi" (Sota valosta)Tyyppi 11232*:
"Ja en tiedä, oletko impi" runossa "Miksi kysyisin enempi?"
(Pyhä kevät)Tyyppi 12123:
"Ei siellä oo sinun näköistä!" Proloogin osassa "Ilmarisen
vaellus" (Yökehrääjä)Tyyppi 21213:
"Mikä on jyske maan navoilla" Prologin osassa "Seppojen
laulu" (Yökehrääjä), "Hyvä on maata maaperässä", "toki se toista on
uhempi" (Ajan aalloilta), "Mitä en itse voi sanoa" (Pyhä kevät)Tyyppi 2232:
"Tytär oli minulla nuori" (Kimmon kosto)Tyyppi 3213:
"päiväni, mustui mun eloni" runossa "Armain kuoleman ajatus"
(Kangastuksia). Huom. Pilkku on tärkeä, koska kyseessä on säkeenylitys: Siitä asti kuin pimeni / päiväni, mustui mun eloni.
8-tavuiset:Tyyppi 111212: "Ja jos sen sanon ma sulle" (Sota valosta)
Tyyppi 4112: "lepäsivät maa ja taivas" runossa "Jumalan tammi" (Kangastuksia)Osa edellisistä Leinon säetyypeistä on Kalevalassa, osa oletussäkeinäni (ks. taulukko). Taulukostani puuttuvat täysin ne Turakaisen löytämät "uudet" tyypit, jotka olen merkinnyt tähdellä: 2134*, 1234* ja 11232*.
Lisää 9-tavuisia tyyppejä Paavo Turakaiselta ja Tuomas Keskimäeltä
Esitän 9-tavuisiksi oletussäkeiksi Paavo Turakaisen lähettämiä seuraavia tyyppejä (joista muutamaa ole tosin itse muotoillut:
3312 Katala Kaarina on kuollut
252 Oli ylittämätön herkku
18 ja ajattelemattomia
72 katkeamattomia puita
(oma ehdotukseni vähän lyhempi: 72 hajoamattomia luita)
162 on lukemattomia teitä
612 ajattelematon ja tyhmä
135 on säkeitä Kalevalassa
153 on venäläisiä rutosti
513 virolaisia ei pelota
5112 Kalevalasta se ei löydy
11142 ja se ei kurkistele kuutaOletussäkeiden sarakkeeseen on tarkoitus lisätä myös Karusen runoniekan Tuomas Keskimäen käyttämä 9-tavuinen tyyppi: 3312 Ainoa veljistä hän jolla. Tämän tyypin oletussäkeeksi taulukkoon ehkä on kuitenkin syytä panna malliksi vielä hieman kevytalkuisempi säe, vaikkapa: 3312 Oliko Ollia taas lyöty.
*********************************************
Eiköhän näinkin lukuisa määrä "metrisiä mutantteja" riitä malliksi vaativallekin runomitan käyttäjälle. Sen verran kuitenkin peruutan, että harvinaisimpiin 9-tavuisiin säkeisiin ei kannata suin päin "Ihastua", ei varsinkaan oletussäkeisiin. Säe saattaa heittää rytmisen kuperkeikan, varsinkin, jos säkeen alku muodostuu liian pitkistä tavuista.
Tyyppiin 62 liittyen:
TROKEEMANKELI merkitsi virheelliseksi Kalevalasta löytämänsä säkeen: merenvaahti-vaippa päällä. Mankelin käyttöohjeissa kuitenkin kehotetaan ”paloittelemaan” yhdyssanat ennen mankelointia. Tällöin edellinen säe onkin tyypiltään 2222: meren vaahti vaippa päällä. Siis viskurilain vastaista tyyppiä 62 (ristimättömille maille) ei Mankelin mukaan Kalevalasta löydy lainkaan, ei myöskään Helkavirsistä.
9- ja 10-tavuiset säkeet
Kalevalassa on satoja 9-tavuisia säkeitä, kuitenkin kokonaismäärästä vain kolmisen prosenttia. Liikaa käytettynä 9-tavuiset säkeet tekevät mitan vieraaksi, epäkalevalaiseksi. Mikäli käytät joskus 9-tavuisia, annan niiden suhteen hyvän neuvon: "Unohda" koko ensimmäinen tavu, ikään kuin sitä ei olisikaan, ja sijoita kahdeksan muuta tavua sääntöjen mukaan. Silloin ei pääse syntymään mitallista kuperkeikkaa. Esim. (O)lipa / lapsi / latti/alla, (Mi)tä mi/nun on / miekas/tani, (Rep)pänä / on li/ki la/kea. Olisi mitan kannalta hyvä, että tuo ylimääräinen yhdeksäs tavu - siis säkeen ensitavu - olisi mahdollisimman lyhyt (esim. pelkkä lyhyt vokaali). Ainakaan pitkävokaalinen tavu ei paljon käytettynä tunnu istuvan yhdeksänneksi (alku)tavuksi.
Kymmentavuisia säkeitä Kalevalassa on runsaat kaksikymmentä. Niissä kaikissa on toisena sanana oli, olin tai olen (Kaari oli / kauni/hin nä/köinen). En suosita 10-tavuisen säkeen käyttöä muulloin kuin ”hätätilassa”. Runomitasta tulee helposti muuta kuin kalevalamittaa. Mitä sanoisitte esim. Helkavirsien – mankelin mukaan ainoasta - 10-tavuisesta säkeestä: Veren jumalan, tulen jumalan?
Keräilyharvinaisuuksia, metrisiä helmiäKun joitakin säetyyppejä (esim. 224, 233, 2222, 323, 35 ja 44) löytyy Kalevalasta sadoittain, eräitä jopa tuhansittain, jotkut eepoksen säkeet ovat todella harvinaisia. Esim. seuraavia tyyppejä oli Kalevalassa vain muutama; niitä mankeli löysi kutakin alle viisi kappaletta, monia vain yhden ainoan. Leinollakin alla olevista tyypeistä esiintyi vain kolme. Taitava KaRuSelainen käyttää luontevasti vaihtelun vuoksi myös näitä harvinaisia tyyppejä:
17
22112
4112
112112
3213
3132
11223
522
2214
1125
1323
22122
414
12123
1215
4122
111213
31122
11322
12213
21123
45
122112
111222
2232
3123
22222Pään pärisemättömäksi
Kovin äijä kun on kolme (myös Leinolla)
Uituansa yön ja päivän
Vaan jos sitte siit’ ei huoli
Vieläkö tästä mies tulisi
Vuoresta on vetosen synty
Kun ei tarvo olan takoa
Kalevalatar kaunis neiti
Mitä minun on miekastani
Jo tuon näen kyselemättä
Ken panisi käen kätehen (myös Leinolla)
Kuta sinun ei saaja saane
Annettava on alliseni
Ei ole ne varat väkevät
Ei ole mies pahempikana
Manalassa on makso tuhma
Jo nyt on mennyt mies minulta
Hyväpä täss’ on miesten olla
Jos ei minussa miestä liene
Ei ole talvi sen parempi (myös Leinolla)
Susi ei syö minun sukua
Aiaksiksi asettelevi
Jo olen uinut yöt ja päivät
Jo silt’ on siika silmät syönyt
Elä anna anopin lyöä
Reppänä on liki lakea
Akka oli vanha vaipan allaSuositeltava säetyyppi
Kalevalassa on lähes 300 murtosäettä, joissa kolmekin alkutavua joutuvat koronpoljennan kohteeksi. Jos runorytmisi vaikuttaa monotoniselta, käytä siis tyyppiä 1223: Ja kaiken elon vähyyttä - Ei täällä sinun sijoa - Jos siitä vähän tulisi - niin sinne sinun manoan - Ui sieltä paha pakana - jo tunsi venon tulevan - Ei ollut veno kotoinen - niin sanon toet totisetLeinolta löytyi, Kalevalasta ei:
Yhtä harvinaisia ovat myös seuraavat, enimmäkseen 9-tavuiset Helkavirsien tyypit, joita mankeli ei taas Kalevalasta löytänyt. Säkeet osoittavat, että eräissä kohdin Leino oli kalevalaisempi kuin Kalevala itse. Vertailussa on epäkohtaa sikäli, että, että Helkavirsien säemäärä (runsaat 2800) on vain murto-osa Kalevalan säkeiden määrästä (22795 kpl).
12212
3212
13212
13112
21212
22113
1332
423
2323Näin kasvot nälän ja kylmän
Mittyinen tämä on neito
Vaan mikäpä sinun on synty
Mies körötti niin kuin köngäs
Siinä on tuki ja turva
Mitä sanon ma mies poloinen
En sitoa sinistä tulta
Otermalla veli Katerma
veren jumalan tulen jumalanEino Leino hallitsi runomitan
Trokeemankeli osoitti virheellisiksi vain seuraavat yhdeksän Helkavirsien säettä. (Metrisesti jonkin verran poikkeavat runot Kimmon kosto ja Luojan leipä -runot eivät ole mukana, koska ne eivät alun perin kuuluneetkaan Helkavirsiä-sarjaan.)
3311
12212
11123
21123
2123
2123
3212
332
332kolkkoja kotona näin ma
en sitä sure en kadu
Tuop’ on Kuun ukko urahti
Tuota ei Maan lapset tajua
Silloin yön virsi virisi
toinen työn virsi tohisi
hedelmät hyvän ja pahan
juuressa jumalankuvan
varjoja vaelluselonKahta näennäisesti 7-tavuista säettä Kun lie pudonnut tähti ja Nuolella tai terällä en ole pitänyt virheellisinä, koska ne voidaan hahmottaa (kuten Kalevalassakin) 8-tavuisiksi: Kun li'e pudonnut tähti, Nuolella ta'i terällä. Helkavirsien runsaasta 2800 säkeestä mitanvastaisia on runsaat kolme promillea. Virheitä Leinolla on siis suhteellisesti paljon vähemmän kuin Kalevalassa (ks. jäljempänä Kalevalan virhesäkeet).
Erityisesti Leino oli ihastunut sinänsä säännönmukaiseen mutta epäkalevalaiseen tyyppiin 333 Heräsi tyhjässä tuvassa, jota Helkavirsistä löytyy kaikkiaan lähes neljäkymmentä kappaletta, kun koko Kalevalassa tätä tyyppiä on yhteensä vajaat kolmekymmentä.
Helkavirsissä on myös murtosäkeitä suhteellisesti paljon enemmän kuin Kalevalassa. Luku on mankelin mukaan lähempänä 60:tä prosenttia kuin 50:tä (Kalevalassa vähän alle 50 prosenttia).
Varoitus:
Monet erittäin harvinaiset säetyypit, varsinkin yhdeksän- ja kymmentavuiset - niin myös monet oletussäkeeni - soveltuvat vain harvoin käytettäviksi, ikään kuin piristävänä höysteenä, tai siten "pakon edessä". Jotkut niistä saattavat olla kelvottomiakin, vaikkakin ovat näennäisesti mitanmukaisia. Tärkeää on, että kalevalaisen rytmin yleisluonne säilyy.
MITVA
Muista, että TROKEEMANKELI ilmoittaa myös runojesi MITVA-lukeman eli mitallisen vaihtelulukeman kahtakymmentä summittaisesti peräkkäin (alekkain) otettua säettä kohden. Kalevalan ja Helkavirsien MITVA on kummassakin kymmenen korvilla. Mitva ei sinänsä ole itsetarkoitus, mutta, kuten tunnettua, vaihtelu virkistää.
*******************************************************************************
Kun runojen esittämiseen vielä lisäksi on olennaisesti kuulunut monivivahteinen sekä rytmiltään että melodialtaan rikasmuotoinen laulu (runosävelmät), voi arvailla, että kansanrunon säkeellä voi olla satojakin eri ilmiasuja.
Katso Auliksen blogi: http://kalevalamitta.blogspot.com/