Etsi sivustolta:

Kirjaudu sis채채n

Ilomantsimme ihana

PDFTulostaS채hk철posti


Kolme kannelta kuvassa,
soiton sorjan suoltajata:
ilon helke, surujen sointu,
kolmas kohtalon kokija.
Ilon kannel kaiuttele,
heli채sti helkyttele,
kerro kuin on Karjalamme,

Ilomantsimme ihana
kaunihimpi, kultaisempi,
muuta seutua somempi.
Sinisi채 vaarojamme
taivaan pilvet peittelev채t,
vesi채mme v채lkkyvi채
tuudittavat tuulen poijat.
Salojakin on samota,
er채maita marjastella,
kuulostella herkin mielin
korven kuusen kuiskehia.

Surun kannel soinnuttele,
tuo ilmoille murhe musta,
kun t채채 kansa karjalainen
hajonnut on juuriltansa,
rajan taaksekin j채tetty,
synnyinseutu unhoon j채채nyt,
mahti kantelon kaonnut.

Kolmas kannel, kohtalomme,
miksi tummat on tarusi,
matalalla sointu maassa?
Murehitko soitollasi
rajakansan kohtaloa
jok' on muuri muille ollut
vainoaikain aallokossa,
kulkurina kuljeksinut
evakkona ensimm채isn채?