Lunssa
Kirjoittanut Helmi Latva
virus viuhto vikkelästi
kutitellen kurkunpiätä,
ylähuulta kostutellen.
Tukalalle tuntuu päivät,
ilo poissa, mieli muassa,
yököttää ja särkee piätä
ja kipeet ovat lihakset.
Paljon täytyy vettä juuva,
jano vaivoo jatkuvasti,
kostuketta kaipoo kurkku.
Vastemmielistä or ruoka,
jiäpi leipä järsimättä.
Vietteleepi pehmyt vuode
allep peitom pötkällensä,
kylykee on kiännettävä,
uni kun ei muistat tulla.
Jokavuotinen or riesa,
virus villi viuhottaja,
silimällä niä ei moista,
tunnetut om metkut kyllä,
asperiinikaan ei auta,
vollotus ei varsinkana.
Pitää kärsivällisesti
vuottoop päivän koittamista,
terroristim muuttamista,
siirtymistä seinän taakse
liehakoimaan toistel luokse.