Etsi sivustolta:

Kirjaudu sis채채n

Kasvatti kapea leip채

PDFTulostaS채hk철posti

Mie jo lapsena lorusin,
p채iv채t pitk채t palpattelin,
maammon kanssa lauleskelin,
ilolintuna liversin.

Is채n selk채h채n kipusin,
kyyn채rluita kiipielin,
olkavarsilta vipusin.
Sitten orhilla k철r철tin,
m채 et laskin hartioilta.

K채pylehm채t leikkin채ni,
ker채sin kupinsiruja,
kohta jo kodin rakensin.

Satuja selasin illat,
Topeliusta tankkaelin,
runot ulkoa rupatin.

Sanan aarteita avasin,
virkkehi채 vanhan kansan,
arvoitukset Maamme-kirjan
aina vierailta kyselin,
vastaukset varmistelin.혻혻혻혻혻 혻

Kun vain kynnelle kykenin,
kes채t kuljin paimenessa
lehm채n, Lemmikin per채ss채.
Taikka Mansikin h채tistin
kaurapeltoon kurkkimasta.

M채tin s채kkiin sammalia,
sit채 kantelin kotihin
alusiksi lehmiemme,
olkipahnojen osaksi.

Kokosin harakanvarvut,
edustalle rappusien.
Matoksi ne muotoelin,
puhtauveksi portahien.

Suksin sauvoin koulumatkat,
taikka potkin potkurilla.
Syksyin r채mmin roppateit채,
kev채 in pitkokset ylitin.

Mahaan mahtui maitovelli,
kelpasi sian silava,
leiv채nsiivut p채채llystetyt
k채lvitetyll채 kalalla.

Limpunkannat kuivunehet
leip채ressuksi rupesi.
Pannulle ne pilkottihin,
v채h채n voissa paistettihin,
viel채 maitoa mukahan,
jopa jaksoi juoksennella.

Kasvatti kapea leip채,
antoi tahdon taipaleelle.