Etsi sivustolta:

Kirjaudu sis채채n

Maa ponteva

PDFTulostaS채hk철posti

Lauloi kerran Koskenniemi,
Veikko Antero veteli
kiitosvirren kiistattoman
maakunnastansa makean.
Tuhat siell채 tunturia,
sadat laajoja saloja,
kymmenet jos kymmenetkin
virrat juoksevat vilakat.
Onkin ontta ilman alla,
silm채nsiirrolle iloa.
Tulta Turjan taivasalla
revonvalkeat valavat.
Veisti my철skin vekkulisti
Pohjan y철st채 y철tt철m채st채,
miten valvoi vaatep채채ll채
kes채auringon keralla.
Ihmisest채 itsest채ns채,
suvustansa suuremmasti
eip채 kerro Koskenniemi
laveassa laulussansa.
Eliv채t kai onnellansa,
harvoin hanskat joutilaina,
suukin viljan suuruksella,
jos ei pannut pakkasherra.