Etsi sivustolta:

Kirjaudu sis채채n

Possut

PDFTulostaS채hk철posti

Silloin possu puuhun nousi

Oli melskett채 pihalla,
touhuilua tantereella
ennen laskua h채m채r채n
syksyp채iv채n iltasella
auringon juuri laskiessa
taakse metsien sinisten
punapilvien lomahan.
Kertoi kissa Kurrilainen
vaaran vaanivan l채hell채,
tuolla mets채n laitamilla,
koivun koukkuisen kohalla
ison kannon juuren alla,
onkalossa niin syv채ss채.
Hehkui silm채t Kurrilaisen
v채l채hti salaman lailla,
kun se katsoi possulaista,
sikaa pient채 niin poloista.
Possu pullea v채r채hti,
sojotti suorana saparo,
pakosalle possu pinkoi
mets채n synke채n sis채lle.
Kuului kummaa kurnutusta,
possu valkeana vapisi,
korskui k채rs채 k채ppyr채ss채,
kuunteli h철r철ss채 korvin,
onko turma saapumassa
vaara viem채ss채 mukana?
Sitten possu nousi puuhun,
oksanhaaralle livahti,
sinne laati pienen kuplan,
tammen oksalle tekaisi,
nukkui siell채 rauhaisasti,
kunnes p채iv채ll채 her채si.
Aika veitikka on possu,
v채rilt채채 n sika sininen!

Kummallinen possulauma

Possu l채채v채st채 livahti,
tuli tallitunkiolle,
tonki pellolla perunat,
sek채 hiukan porkkanoita.
Pian tulivat muutkin possut,
porsaslauma kummallinen:
Yksi porsaista sininen,
kaksi vihre채n v채rist채,
yksi mustan kirjavakin,
muutama toki punainen.
Oli pellolla rapakko,
sinne painui kaikki possut,
emokin oli mukana.
R철h철ttiv채t lammikossa,
kaikilla saman v채riset
paidat pikku possuleilla.

Syksy saapui huurteisena

Syksy saapui huurteisena,
tuulet tuikeat puhalsi.
Pikkupossut kylmennein채
vilun kourissa vapisi.
Kohta varmaan purkaa lunta
aivan valtavat kinokset.
Kuinka p채rj채채 pienet possut
syliss채 kolean talven?
Tuumailivat tunnin, kaksi,
miettiv채t per채ti p채iv채n,
miten vetrein채 pysyisi,
notkeana kaikki koivet,
saparotkin suojattava,
s채ilyisi sulana korvat.
Possut pisti h철sseliksi,
hirsimets채h채n meniv채t,
kaatui m채nnyt m채tk채hdellen,
hongat horjahti hopusti.
Pienet possut ahkeroivat,
laulelivat ty철n lomassa:
- T채st채 teemme pirtin pienen,
suojaksi sikaporukan,
jottei p채채se kylm채 talvi
puraisemaan h채nn채np채채st채.
Takan loimussahan meid채n
niin on l채mmin possutella
oman pirtin permannolla.

Norsu ja sika sininen

Olipa Sika Sininen,
asui puussa korkealla
kaverina Norsupoika,
se oli vaaleanpunainen.
Onnen tuulet heille lauloi,
joskus myrskykin murisi
talon pienen sokkeloissa,
nurkkalaudoissa volisi.
Oksa heilui kiikutellen
uneen kummankin kaverin.
Satoi lunta hiljallensa,
k채rs채 poikien tuhisi.