Kalevalaisen Runokielen Seura

Tuli kultani kotio

Kirjoittanut Saara Rönkä

Ilta toi hämärän hunnun,
univaipan uupuneelle.
Kultani tuli kotio
huolten harkko hartioilla,
monet murheet mielen päällä.
Mikä sielun virkistäisi,
huolet huuhtois hartioilta?
Sauna sauhusi sivulla,
kyly kuusen katvehessa.

Sinne lähti lemmittyni
saunamme sulosylihin.
Lämmin löyly hellin sormin,
poisti painot poikaselta,
irrotti ikeet ikävän,
haihti huolet hartioilta,
oikoi otsalta ojaset,
puhdisti pojan pölystä,
ukon uuraan uudisteli,
soreaksi suoristeli,
taikoi terveen, tyynen mielen,
levollisen lahjoitteli,
unen antoi uudistavan.