Rakkaalleni
Kirjoittanut Paavo Turakainen
katsoi päivän kultakehrä
ruskopilven reunamilta,
takaa taivahan sinisen.
Nousi kullan kunniaksi,
paistaa rakkahan iloksi.
Kumarra keväinen luonto,
helkyttele Luojan kannel,
hymyile elämän Herra!
Itse riemuitsen enempi
vuoksi vienon leppäkertun,
kelpo matkakumppanini.
Tuo on tyttö Kaakamosta,
liinatukka pohjoisesta
lämmin päivänpaisteheni,
kehto kultaisen sydämen.
Sulle toivon vuotta monta,
harmitonta, huoletonta.
Olkoon onni matkassasi,
lauhat tuulet purjeissasi,
karit kaukana vesistä,
joissa purtesi pulikoi.
"Kalevalan kankahilta"
laulan näin mä kullalleni
hänen juhlapäivänänsä
kaarella elämän sillan.