Etsi sivustolta:

Kirjaudu sis채채n

Tarinoita taivahalta

PDFTulostaS채hk철posti

Kerro mulle taivaan t채hti


Kerro mulle taivaan t채hti,
miss채 lienee sun majasi,
miss채 viivyt matkallasi,
kes채aikana oleilet,
saavut j채lleen syksy철in채,
poistat pimeyden valolla.

Kerro mulle taivaan t채hti,
onko kuussa sun kotisi?
Siell채 viet채t pitk채t p채iv채t,
kes채t heilteiset oleilet,
mutta kun on syksyilta,
mulle tuikutat valoa.

Kuuhut veitikka iloinen


Kuuhut kultainen kujeili,
lasten kanssa leikitteli,
v채liin pilvien raosta,
aivan hiljaa kurkisteli,
sitten toisinaan todella,
n채kyi naama kirkkaanlainen,
joka maisemat hopeo,
kaunisteli kaikki paikat.

Iski silm채채kin salassa,
hymy loisti naamassansa,
kun se iltaisin osasi,
tulla taasen taivahalle,
meid채n ihmisten valoksi,
uniemme vartiaksi,
antaa loistetta pihoille,
sadun hohteen maisemalle.

Revontulet loistelevat

Revontulet loistelevat,
valot kummat ja ihanat,
sihisev채t leimahtaen,
v채rein kirkkahin kisaavat.

Pakkasy철n채 Pohjan puolla
alkaa n채ytelm채 n채kyv채,
loistaa loimut kaunehimmat,
y철ss채 mustassa lumoten.

Mene, katso taivahalle,
n채et valkeat ritarit
jotka kirmaa ratsuillansa,
yli taivahan tasaisen.

Eip채 liene n채ytelm채t채
miss채채n kauniipaa esill채,
kuin on taivaantulten loimu,
Lapin leiskuvat valoset.

Kuukin keltainen kumotti

Kuukin kultainen kumotti,
hopeainen kiekko loisti,
tuolla taivahan katolla,
t채htitarhan keskustassa.

Kuu niin kainosti hymyili,
piiloutuikin pilven alle,
kunnes kurkisti kujeillen,
leikkien n채in lasten kanssa.

Kuuhut kultainen katosi
haalistuen kalpeaksi,
kun taas aurinko her채si,
p채iv채npaisteen alkaessa.

Tuikki t채hti taivahalla

Tuikki t채hti taivahalla,
valo veike채 v채l채hti,
monta muuta on keralla,
matkaamassa matkallansa.

Kuinka kaukana menossa,
kulkee t채hti taivahalla,
kuka sinne sen l채hetti,
kuka pisti tuikkimahan.

T채htitaivaalla monia,
ihmett채 niin kaikenlaista,
jota j채rki ei k채sit채,
채ly keksi merkityst채.