Hiirien valtakunta
Kirjoittanut Oiva Pennanen
1. KEISARILLA KAIKKI VALTA
Oli kerran, näin aloitan
sadun tuiki tarpeellisen,
josta nokkela näkisi,
että totta toinen puoli,
toinen puoli taas pakistu,
lapsosille varmistettu.
Jopa viihteeksi varattu,
varttuneiden vanhempien,
myöskin lapsien lukuisten
unten maihin matkatessa,
höyhensaarten höyhenille,
lepo paikoille hyville.
Oli hiirten valtakunta,
suuren suuri ja varakas,
rikkautta mielinmäärin,
rahaa runsaasti varana
seteleitä mahtavasti
aitat pullollaan jyviä
muuta ruokaa mielinmäärin
myöskin mahtavat asunnot
talot kalliit kunnolliset.
Hiirikansa kelvollista
oli virkeää väkeä,
ahkerasti töissä hääri,
joka tuottikin tulosta.
Valtakuntaa tiukoin ottein,
kolkko keisari komensi,
yrmeä ja laiskanlainen,
suurivatsainen, köriläs,
totisena kuljeskeli,
vitsit miehellä vähissä.
Kulki kansan keskuudessa,
perässään tuli monia,
naisia ja miehiäkin,
kaikki viisasta väkeä.
Kansa kaikki viulut maksoi,
vähän keskenään napisi.
Virkahiiret viiksekkäimmät,
pomot pulleat, pohatat
sekä tietysti hovista,
ministerit, narrit myöskin.
Verot kansalta keräsi,
kokosi kaiken aittoihinsa
voit ja kermat maukkahimmat
sekä juustoja jaloja.
Keisarinna pieni hiiri,
oli hento ja pelokas,
istui linnan kammarissa,
kultatuolissa hyvässä.
Linnanneidot hoivailivat,
hälle kantoivat namuja.
Hieroivat ja puuteroivat,
röyhelöihinkin pukivat,
hyvää ruokaa tarjosivat,
joita nauttikin halulla.
Keisarinna yksiksensä
myöskin aikaansa kulutti.
Ratkoi pulmaristikoita,
sekä suklaata mutusti.
Kovin kaunista on olla
keisarinnana asua.
TULI SUURI JUUSTOSOTA
2.Kansa raisusti ahersi,
keräsivät juustojansa,
aitat täynnä ja varastot,
ajateltiin huomistakin.
Linnassa on heikommasti,
laarit tyhjiksi tulivat,
juhlapäivää vietellessä,
kera piirien parempain,
kansankerman pippaloissa.
Kolkko keisari havaitsi,
kansan leuat nappasevat!
Linnan valtavat varastot
ovat tyystin loppumassa.
Täytyy uudistaa verotus,
panna mätky, mätkyn päälle.
Verovouti jo havaitsi,
aukon selvän systeemeissä,
reiän porsaitten kokoisen,
hiirikansan turmioksi.
Tarttee tehdä nyt jotakin,
laki luoda tarpeellinen.
Kansa liiaksi lihovi,
turmelevi terveytensä,
eipä sellainen vetele,
pitää juustot luovutella,
kaikki keisarin hyväksi,
hovin kuulun kunniaksi.
3. KANSA KÄRTTYINEN KAPINOI
Verovouti suunnitteli,
keinon tiukan ja pitävän,
uuden listan mutkallisen,
jossa tarkasti selosti,
miten juustot jemmatahan:
Puolet keisarin omaksi,
osa myöskin lääkäreille
virka miehille osansa,
itselle saa jäädä hiukan.
Nousi kauhea kapina,
hiiret juoksi aittoihinsa,
joku piilotti palasen,
toinen syödä liiat koitti,
kolmas ruokansa tuhosi,
ettei hyödy virkaherrat.
Vouti maisemiin tulevi
tyhjentävi kaikki aitat,
viepi tuhkatkin pesästä,
vaatteet ratkoo riekaleiksi.
Kansa kärttyinen kapinoi,
linnassa vain juhlittihin,
ketään heitä ei sureta,
kuinka kansa jakselevi.
Toiset uupui työnsä luokse,
toiset sairastui pahasti,
kaaos suuri uhkaamassa,
loppu leijuupi lähellä.
4. HERRAT SAAVAT HELPOTUSTA
Hiiriherrat hienostellen,
jatkoi juhlia jaloja,
ylistivät keisaria,
hyvin vuolaasti kehuivat.
Keisarinna tahtoi silkit
hienot päällensä pukea.
Keisari vain huomautti,
rahat loppuvat vähäiset,
täytyy tehdä toinen keino,
vetää pikkuisen välistä,
jospa kermaa ulkomailta,
noilta rikkailta hakisi.
Rottala on naapurissa
kansa häijy ja kopea,
mutta kaikki halpaa siellä.
Jopa kermankin halutun,
hinta vallan naurettava.
Tuotiin kermaa kauheasti,
lastit valtavat hakivat,
hiiri kansa huumautuen,
oli onnesta sekaisin,
kerma maistui mahtavalta,
arki ankea unohtui.
Kermaa riitti rillutella
ryystää pää ihan sekaisin,
nautti siitä kansakunta,
juhlat päät pani sekaisin.
Työtä ei kukaan halunnut,
kermaa tahtoi kallistella,
olo rempseä jokaisen,
painanut ei turhat huolet.
Hiipui tuotanto rajusti,
kaikki tahtoi kermaa saada,
kaikki kännissä kovassa,
hiprakassa höyrähteli,
kermaa kaikilla kupissa,
eikä huolta huomisesta.
5. SUURI KEISARI HALUSI
Suuri keisari halusi
päästä paljon haltiaksi,
olla kaikkien kuningas,
hallitsija voittamaton.
- Vallataan Rottien alue,
pannaan heidät orjiksemme,
hommat hoitakoot likaiset
duunit raskaat raatakohon.
Hiiret on hienoa sukua,
rotat tehty palveluihin.
Kaikki varmaankin halusi,
keisari näin mietiskeli.
Kuka vastustaa haluisi,
suunnitelmaa suurenmoista.
Rautaa kiskottiin rajalle,
pantiin hiiret hillumahan,
kaikki kynnelle kykeni,
kisaan kaikki kirmattihin.
Mentiin soitellen sotahan,
lisää maata ryöstämähän.
Rotat iskivät rajusti
omaa maata puolustivat,
mutta keisari jyräsi
maahan kaikki vastustajat.
Suku hiirien alisti,
rotta-raukat raatamahan.
Lisää Keisari halusi
maata, myöskin rikkautta,
kaikki naapurit nitistän,
otan rikkaudet omaksi.
6. LOPPUI LEIKKI KEISARILLA
Hiirimaassa mahtavassa,
jälleen juhlissa jaloissa,
syötiin paistit maistuvaiset
liemet laatuisat sakeat
antoi voimaa voittajille.
Kermat vahvimmat tekivät
olon hauskan leikillisen
antoi rohkeutta rajusti,
uskallusta kumppaneille.
Rotat nöyrät palvelijat
toivat tyrkylle tavaran
juustot, juomat, herkut hienot,
kermat vahvat ja väkevät,
rotat orjana näin raatoi,
hiiret pyssyillä pitivät,
orjalauman lauhkeana.
Mutta pensaissa lisääntyi,
vastarinta rottalauman
kuului kuisketta kovemmin
vapaus on vallattava
hiiret hiitehen ajella
siimahännät häivytellä.
- Meillä voimaa on rutosti
viisautta valtavasti,
varmaan voimalla hyvästi
hiiret hiiteen häivytämme.
Tehdään suuri suunnitelma
vedämme voitotkin kotia.
Niimpä sitten keksittihin
keino valtavan pätevä
keisarille myrkky malja
kurkkuun kaadettiin syvälle,
siihen loppui keisarilla
suuruuden himo todella.
Hiiret ilman Keisaria
oli piukassa pulassa
Sortui voima vastustuksen
pantiin orjiksi poloiset
sepä loppu ahnehille.