Etsi sivustolta:

Kirjaudu sis채채n

Erikoiset el채imet

PDFTulostaS채hk철posti

TIEKARHU PUHKUEN MURISI

Tiekarhu suuta maiskutteli,
lis채채 hiekkaa se halusi,
sepeli채 sy철d채 tahtoi,
poskehen panee kivetkin.

Tiekarhu jyrsi pikitiet채,
meni hampaansa hajalle,
sattui niihin katkerasti,
vihloi viet채v채n kovasti.

L채채k채rille l채hti karhu,
sep채n taitavan talohon,
sepp채 hitsas hampaa kiinni,
taas voi jyrsi채 kivi채.


N횆LK횆KURKI KEIKISTELI

N채lk채kurki keikisteli,
kovin laihana k채veli,
hoikka sill채 vatsan kohta,
ohut kaulan kaareltansa.
Syv채lt채 sulat n채kyiv채t
luiset posket kuopallansa,
nokka luiseva nakutti,
tyhj채채 suuta suipisteli.

N채lk채kurki tuo typer채,
luuli kauniiksi tulevan,
kun ei huolia kiloista,
eik채 vatsamakkaroista.

N채lk채kurjella kovasti,
teki mieli herkutella,
niell채 sammakko lihava,
taikka pieni peltomyyr채,
mutta혻 l채skiksi tulisi,
N채lk채kurki tuumiskeli.

SEP횆 VIKKE-VILLAKOIRA

Villakoira s채ngyn alla
oli mielell채 hyv채ll채,
kun ei harja saanut kiinni,
imurin tela kelannut
sinne pussiin passaittanut,
p철lyn joukkohon per채ti.

Piileskeli villakoira,
s채ngynjalkojen takana,
pakeni, kun huiski harja,
pime채n pihan per채lle,
katso sielt채 kauhistellen,
turmako turkasen l채hell채.

Kerran Vikke-villakoira,
oli nukkunut nolosti,
k채rs채 saapui kummallinen,
Viken putkehen imaisi,
nyt ei juokse villakoirat,
p철lypallerot pahimmat.