Etsi sivustolta:

Kirjaudu sis채채n

Ylituomarin lausunto

PDFTulostaS채hk철posti

Kalevalaisen Runokielen Seuran runo- ja kirjoituskilpailu 2011

Kilpailussa oli kaksi sarjaa: runosarja ja esseesarja. Runosarjan teemana oli vaalipuhe kev채isten eduskuntavaalien hengess채, mutta yleisemminkin sai aihetta k채sitell채. Esseesarja teemana oli kalevalakielen kosketukset: mit채 kalevalainen runous on merkinnyt itsellesi, miten kalevalamitta soveltuu nykysuomeen, mitk채 ovat sen k채ytt철mahdollisuudet.

Kalevalaisen Runokielen Seuran hallitus oli valinnut saapuneesta aineistosta seitsem채n runoa ja viisi esseet채, joiden joukosta ylituomarin teht채v채n채 oli valita kummankin sarjan paras. Pienten empimisten j채lkeen lupauduin t채h채n haasteelliseen teht채v채채n.

Kiinnostuneena olen seurannut Kalevalaisen Runokielen Seuran toimintaa. Minusta on hienoa, ett채 meid채n yhden kansallisen kalleutemme, kalevalamitan, harrastus ja vaalinta on viime vuosina kehkeytynyt n채in el채v채iseksi. Jos joku olisi minulle kaksikymment채 vuotta sitten kertonut, ett채 t채 llaista tapahtuu 2010-luvulla, en olisi uskonut.

Vanhan suomalaisen runomitan, kalevalamitan , synty on ollut keskeinen koetinkivi vanhan runoutemme menneisyyden selvittelyss채 ja oikeastaan hieman enemm채nkin. Saman runomitan esiintyminen eri kieliryhmiss채 on yht채 merkitt채v채 todiste yhteisest채 kulttuuripohjasta kuin tietyt arkeologiset l철yd철ksen ja kielihistorialliset piirteet. Suomalaiset, karjalaiset, inkeril채iset, vatjalaiset ja virolaiset ovat tunteneet t채m채n mitan.

Kalevalamitta on erikoislaatuinen koodi, jolla mieleen painettavat t채rke채t asiat oli mahdollista kiteytt채채 ja saada sen j채lkeen varmemmin s채ilym채채n lauluissa. Kalevalakielen teki erikoislaatuiseksi sen k채ytt철alan laajuus. Se oli paitsi epiikan my철s lyriikan, loitsujen, arvoitusten ja sananparsien hallitseva kieli. Ei liene kulttuuria, jossa yhden runomitan k채ytt철ala olisi n채in laaja. Kirjoituskilpailu on osaltaan t채m채n pitk채n perinteen jatkoa. Ja nyt siis voittajat.

Runosarja

Tarjolla oli seitsem채n erilaista politiikkaa tai vaaleja koskevaa runoa. Eniten minua puhutteli Nimimerkki Eduskunnan Porttivahdin runo Kilpalaulanta kipakka. Siit채kin huolimatta, ett채 kirjoittaja johdantosanoissaan yritt채채 kyll채 voimallisesti vaikuttaa tuomariin:

횆채nest채 minua 채ij채,
taiteilijaa tyhm채nlaista,
runoniekkaa raakalaista,
pilkkakirvest채 pahinta.

Runo on pitk채 ja se k채sittelee hauskasti ja asiantuntevasti kev채채ll채 ennen eduskuntavaaleja pidetty채 kaikkien puolueitten yhteist채 vaalikeskustelua. Ote on kriittinen, ei aivan raakalaismainen, pilkkakirves iskee hyvin. Porttivahdin kieli on el채v채ist채 ja runomitta on huomatakseni hyvin hallinnassa.

Kirjoittaja osoittaa tuntevansa poliittisen kent채n hyvin ja kommentoi sit채 runossaan kohtalaisen tasapuolisesti. Kilpalaulanta kipakka taitaa olla ensimm채inen kalevalamitalla muistiinpantu raportti vaalikeskustelusta.

Siis runosarjan voittaja on Eduskunnan Porttivahti (Kalevi Koskela) runollaan Kilpalaulanta kipakka.

Esseesarja

Esseit채 oli viisi, joista kahta puntaroin pitk채채n: Uhtuan Shemeikan (Hannu Syv채oja) esseet채 Kalevala vuonna 1935 ja V채st채r채kin (Vieno Myllyl채) esseet채 Niit채 채itini opetti.

Uhtuan Shemeikan esseess채 pohdiskellaan kiinostavaan tapaan Kalevalan 100-vuotisjuhlien aatteellista ilmapiiri채 sellaisistakin n채k철kulmista, jotka eiv채t tule esiin uudessa Kalevalan kultuurihistoriassa.

V채st채r채kin essee on kaunis kertomus Kalevalan kielen kosketuksista. Siin채 l채hdet채채n liikkeelle Sortavan seminaarin karelianistisesta maailmasta ja p채채dyt채채n koulumaailman j채lkeen Kalevalaisten Naisten piiriin. V채st채r채kin pohdiskeleva essee pohjautuu pitk채채n omakohtaiseen kokemukseen ja herkk채채n kalevalaisen kielen tajuun ja ymm채rrykseen.

Esseesarjan voittaja on V채st채r채kki esseell채채n Niit채 채itini opetti.