Kalevalaisen Runokielen Seura

Kalevalan mitalliset poikkeamat

Elias Lönnrot vakiinnutti horjuvan ka nsanrunon mitan kirjoitetussa runokielessä. Tietokoneajossa (tarkistuksia saattaa tulla myöhemmin) TROKEEMANKELIMME löysi Kalevalasta vain vähän päälle 140 säettä, jotka poikkeavat Lönnrotin eepoksen metrisestä yleislinjasta ja jotka esim. Matti Kuusen mukaan ovat mitallisesti virheellisiä. Virhesäkeiden määrä on hämmästyttävän pieni ottaen huomioon Kalevalan valtavan sisällön: 22 795 säettä. Annetuista normeista poikkeavien säkeiden määrä on runsaat 6 promillea (vähän yli puoli prosenttia). Samaan tulokseen, reippaasti alle yhden prosentin virhemarginaaliin päädyin ”manuaalisessa” tutkimuksessani, Kalevalamitan oppaassani v. 1999. Kalevalan mittavirhe on yleensä vähäisimmästä päästä: lyhyt ensitavu toisen runojalan alussa (eikä / pojat / puolet/kana – kukas / sanan / saatan/tahan). Poikkeamat lienevät enimmäkseen pelkkiä lipsahduksia, ehkä kirjurien aiheuttamia?

Seuraavassa on Kalevalan kaikkien virhesäkeiden luettelo. Äännehistorian valossa näistä säkeistä monet paljastuvat kuitenkin korrekteiksi.

Kalevalan mitallisesti poikkeavat säkeet:

_____________________________________

Virhe*2222* Ui-pi / i-ät / ui-pi / län-net

Virhe*2222* Len-ti / i-ät / len-ti / län-net

Virhe*224*toisen / ves i/vierte/hesen

Virhe*224* ja-lan / ka-hen / kan-ka/hal-le

Virhe*1224* Mi si-nä / o-let / mie-hi/ä-si

Virhe*2222* Ku-ku / il-loin / ku-ku / aa-muin

Virhe*2222* A-joi / päi-vän / a-joi / toi-sen

Virhe*224* ei-kä / po-jat / puo-let/ka-na

Virhe*224* jo-ka / te-la / tem-pa/el-tu

Virhe*225* Sii-tä as/tui ait/ta-mä/el-le (voi hamottaa myös: 2222 siitä / astui / aitta/mäelle)

Virhe*2124* Ku-kas nyt / sa-nan / saa-tan/ta-han

Virhe*224* Kar-hu / sa-nan / saa-tan/ta-han

Virhe*224* Ku-kas / sa-nan / saa-tan/ta-han

Virhe*224* Su-si / sa-nan / saa-tan/ta-han

Virhe*224* Ku-kas / sa-nan / saa-tan/ta-han

Virhe*224* Re-po / sa-nan / saa-tan/ta-han

Virhe*224* Ku-kas / sa-nan / saa-tan/ta-han

Virhe*224* Jä-nö / sa-nan / saa-tan/ta-han

Virhe*224* Läk-si / jä-nis / juok-se/ma-han

Virhe*224* Läk-sin / sa-nan / saa-tan/ta-han

Virhe*2222* o-lin / ka-po / nei-ti / nuo-ri

Virhe*1124* Oi on / si-sar / Jou-ka/hai-sen

Virhe*224* y-hen / a-jan / nous-tak/sen-sa

Virhe*11222* vei ne / u-los / us-ta / myö-ten

Virhe*224* poik-ki / jo-en / juo-ro/tuk-sen

Virhe*224* poik-ki / jo-en / juo-ro/tuk-sen

Virhe*1224* mi si-nä / o-let / mie-hi/ä-si

Virhe*224* kaik-ki / ha-vut / hak-ko/a-vi

Virhe*224* o-man / kä-en / kuk-ku/mil-le

Virhe*224* il-man / pa-lan / pak-ku/mat-ta

Virhe*224* il-man / pa-lan / pak-ku/mat-ta

Virhe*333* vas-ki-nen/ va-sa/ra kä/es-sä (voi hahmottaa myös: 332 vaski/nen va/sara / käessä, jolloin ei virhettä)

Virhe*324* Pi-ä-ty / ve-ri / vuo-ta/mas-ta (voi hahmottaa myös: 224 Piäty / veri / vuota/masta

Virhe*2222* Ve-ri / sei-so / ku-ni / sei-nä

Virhe*2222* a-su / hur-me / ku-ni / ai-ta

Virhe*1224* Et o-le / jo-k i/ juok-se/ma-han

Virhe*11222* joit' ei / nä-hä / näil-lä / mail-la

Virhe*2222* A-joi / soi-ta / a-joi / mai-ta

Virhe*2222* Kyl-li / o-li / Saa-ren / nei-ti

Virhe*224* En-kä / lä-he / In-ke/rel-le

Virhe*224* jä-nön / jä-len / pol-ki/jak-si

Virhe*224* ke-nen / ko-t i/ kun-not/to-man

Virhe*2223* tuos-ta suut/tui tuos/ta sy/än-tyi (voi hahmottaa myös: 2222 tuosta / suuttui / tuosta / syäntyi, jolloin ei virhettä)

Virhe*2222* Me-ni / u-los / us-ta / myö-ten

Virhe*224* Suot-ta / lä-het / Lem-min/käi-nen

Virhe*224* läk-si / ly-lyn / lyk-ki/mä-hän

Virhe *233* e-lin /a-jal/la e/män-nän

Virhe*2223* jo-pa suut/tui jot/ta sy/än-tyi (voi hahmottaa myös: 2222 jopa / suuttui / jotta / syäntyi, jolloin ei virhettä)

Virhe*2222* sa-toi / hyy-tä / sa-toi / jää-tä

Virhe*2222* Ta-oit / en-nen / ta-oit / ei-len

Virhe*2222* Tuo-ni / mi-nun / tän-ne / tuot-ti

Virhe*224* tu-hat / e-mon / al-ve/hi-a

Virhe*224* jo-ka / su-pun / sui-ker/te-li

Virhe*224* en-sin / e-mä / it-se/löi-tä

Virhe*2124* sa-ta miest' / o-li / sou-ta/mas-sa

Virhe*224* y-hen / ky-lyn / jou-tu/es-sa

Virhe*2222* A-joi / päi-vän / a-joi / toi-sen

Virhe*233* a-las / kur-so/hon kuo/i-te

Virhe*224* ru-jot / re-'in / rem-mä/tel-lös

Virhe*2222* an-toi / tuo-pin / tot-ta / te-hä

Virhe*224* purs-to / pe-rin / poh-ja/se-hen

Virhe*224* is-ke / tu-li / tui-ka/hu-ta

Virhe*2222* on-ko / vi-lu / taik-ka / näl-kä

Virhe*224* et-tet / py-ri / pyl-lyl/le-si

Virhe*224* e-lä / ku-ku / kul-kul/la-si

Virhe*324* i-ke-net / o-li / ir-vel/län-sä

Virhe*1124* Kun nyt / lä-het / kul-ke/ma-han

Virhe*2222* su-ku / suu-ri / la-ji / laa-ja

Virhe*26* Neu-vo / ne-lis/nurk-kai/ses-sa

Virhe*224* Jää-pä / pi-ha / ter-ve/hek-si

Virhe*224* jär-vet / sa-oin / saa-ri/nen-sa

Virhe*224* tul-la / jä-len / tun-tu/es-sa

Virhe*224* saa-'a / jä-len / jääh-ty/mät-tä

Virhe*2124* Ter-ve nyt / pi-ha / täy-si/ne-si

Virhe*224* ter-ve / va-ja / täy-si/ne-si

Virhe*2123* ter-ve / kuu ter/ve ku/nin-gas

Virhe*224* Ky-län / pa-ras / pat-vas/ka-na

Virhe*224* ku-n i/ tä-het / tai-va/hal-la

Virhe*224* y-hen / ky-lyn / jou-tu/es-sa

Virhe*224* Kun-ne / lä-het / poi-ku/e-ni

Virhe*1124* Tuoss' on / jo-ki / juo-ak/se-si

Virhe*1124* tuon on / po-jan / poh-jo/lai-sen

Virhe*323* ta-hik/ka täh/kän o/les-ta

Virhe*224* ku-ni / po-jan / poh-jo/lai-sen

Virhe*224* ta-poin / po-jan / poh-jo/lai-sen

Virhe*224* Virk-koi / i-so / ik-ku/nas-ta

Virhe*224* Te-ki / so-an / sor-mis/tan-sa

Virhe*224* Kat-soi / u-los / ik-ku/nas-ta

Virhe*2123* lie-nen / mies vii/en ve/roi-nen

Virhe*2222* El-lös / tä-tä / en-nen / syö-kö

Virhe*1124* Kun ei / pa-ju / pai-men/ta-ne

Virhe*423* ka-ta-jai/nen rain/ta kä/es-sä (voi hahmottaa myös: 422 kata/jainen / rainta / käessä, jolloin ei virhettä)

Virhe*224* Työn-nä / pi-sin / pii-ko/ja-si

Virhe*2124* Kois-sa on / hy-vä / ol-lak/sen-ne

Virhe*224* pääs-tä / su-en / suu-te/his-ta

Virhe*12222* Se o-li / me-no / nuo-ren / nai-sen

Virhe*2222* e-mon / et-so / e-mon / kai-ho

Virhe*224* 'Mis-sä / o-let / tyt-tö/se-ni

Virhe*224* En-kä / lä-he / pii-le/mä-hän

Virhe*224* maa-ta / ke-ra / puo-li/son-sa

Virhe*2222* Et-pä / si-nä / sin-ne / pää-se

Virhe*2222* Et-pä / si-nä / sin-ne / pää-se

Virhe*2222* Et-pä / si-nä / sin-ne / pää-se

Virhe*2213* Jot-ta / sa-non / kuin sa/non-ki

Virhe*224* täs-sä / la-hon / las-tuil/la-ni

Virhe*224* tu-li / po-jat / puol'-i/käi-set

Virhe*1124* Oi te / po-jat / puol-'ä/lyi-set

Virhe*224* Soit-ti / po-jat / Poh-jo/las-sa

Virhe*2222* soit-ti / po-jat / jot-ta / pii-at

Virhe*224* Soit-ti / po-jat / Poh-jo/las-sa

Virhe*224* it-ki / po-jat / puol'-i/käi-set

Virhe*2222* se-kä / po-jat / jot-ta / nei-et

Virhe*224* Ot-ti / hä-rän / hei-ni/kos-ta

Virhe*224* kaik-ki / lu-kot / lon-ka/el-lut

Virhe*224* ko-ko / sy-len / kor-ke/ui-set

Virhe*2222* Kat-soi / i-ät / kat-soi / län-net

Virhe*1124* Siit' on / po-lo / Poh-jo/las-sa

Virhe*2222* Ta-oit / en-nen / ta-oit / ei-len

Virhe*224* pa-hat / a-jat / ar-vel/les-sa

Virhe*224* Veis-t i/ ko-pan / kan-te/let-ta

Virhe*224* en-sin / e-mä / it-se/löi-tä

Virhe*224* O-ta / ki-vut / kip-pa/se-hen

Virhe*224* sii-hen / ki-vut / kis-ko/ta-han

Virhe*2222* Sa-'a / met-tä / sa-'a / vet-tä

Virhe*1124* Pois on / po-jat / pors-tu/as-ta

Virhe*3222* Pe-tä-jäst' / o-li / pöy-tä / teh-ty

Virhe*44* lu-sik/kai-set / ho-pe/as-ta

Virhe*2222* Mi-tä / te-hen / met-sä / miel-tyi

Virhe*224* en-sin / e-mä / it-se/löi-tä

Virhe*2222* Kun-ne / tu-let / tuos-ta / läk-si

Virhe*224* jol-la / se-lät / seu-ru/e-let

Virhe*2222* Sa-'a / hyy-tä / sa-'a / jää-tä

Virhe*11124* Jos ma nyt / lä-hen / Poh-jo/la-han

Virhe*224* te-ki / tu-len / ran-ta/sel-le

Virhe*2222* As-tui / ja-lan/ as-tui/ toi-sen

Virhe*224* Oi-si / lu-kot/ lui-kah/tan-na

Virhe*2123* kos-ke / sen leh/män ni/sä-hän

Virhe*2222* sa-ta / neit-tä/ tu-hat/ nais-ta

Virhe*125* Niin kuul/la kym/me-nen/nel-lä

Virhe*224* ot-ti / po-jan/ pol-vil/len-sa

Kuten huomaamme, tavallisin virhe yllä olevassa luettelossa on lyhyt ensitavu toisen runojalan nousussa. Listassa on kuusi murteellisen (supistuma)diftongin sisältävää säettä. Mankelia ei ole kuitenkaan ainakaan vielä opetettu ymmärtämään murteita, varsinkaan niiden omaperäisiä diftongi-ilmiöitä. Murteen kannalta seuraavat säkeet ovat siis täysin korrekteja ja säkeet voitaisiin poistaakin virheluettelosta, jolloin virhepromillekin jonkin verran laskisi:

Siitä / astui / aitta/mäelle
vaski/nen va/sara / käessä
tuosta / suuttui, / tuosta / syäntyi
jopa / suuttui, / jotta / syäntyi
kata/jainen / rainta / käessä
talli/hin Ta/pio/mäelle

Toisaalta, jos olisimme Kalevalan säkeiden suhteen metrisesti ankaran kriittisiä, eepoksesta voisi löytyä jonkin verran yhdyssanoissa piileviä tavulaajuusvirheitä. Nämä poikkeamat joutuisi etsimään manuaalisesti, koska mankeli ei pysty erottelemaan yhdysosia. Olen löytänyt eepoksesta seuraavat tämäntyyppiset säkeet: Rautamunan seitsemännen, Kotilahen laiturilta, Tasaterä tapparainen, Keski-iän keihä’ille, Maitojoet juoksemahan, Maitopurot puskemahan, Lumiajat luskailkamme, Elinajalla emännän. Tutkailujeni mukaan luettelon ei pitäisi tästä monellakaan säkeellä kasvaa. Sitä paitsi Kalevalassa ei yhdyssanoja liiemmä lti olekaan verrattuna nykyiseen proosakieleen.

Mielik/ki met/sän e/mäntä – Iski / virkku/a vit/salla eli Kalevalan ns. ts-säkeet

Seuraavaksi on luettelo Kalevalan niin sanotuista ts-säkeistä, jotka ovat näennäisesti virheellisiä, mutta joita en ole laskenut kuuluvaksi tuohon kuuden promillen virhemarginaaliin, vaikka säkeiden edessä onkin TROKEEMANKELIN antama virhe-tuomio. Syy tähän vapautukseen löytyy äännehistoriasta. Runosäkeitä laulaessaan nimittäin runoniekka on käyttänyt omaan, karjalan murteeseensa kuulunutta ts-konsonanttiyhtymän (afrikaatan) heikkoa astetta. Vrt. eri murteissa: mehtä - metän, mehtä – mehän, mettä – metän, metsä – metsän (viimeksi mainittu Kannaksen murteissa ja kirjakielessä). Koska ts:n heikon asteen kirjoitusmerkki puuttui Lönnrotin aikaisesta kirjakielestä (ja puuttuu vieläkin), hänen oli turvauduttava heikossakin asteessa vahvan asteen merkitsemistapaan (ts), jolloin hänen oli siis näissä kohdin pakko tehdä ”mittavirhe”. Lönnrot ei halunnut käyttää kirjakielelle outoa merkitsemistapaa met-tsä (vahva aste) – me-tsän (heikko aste), mikä tosin heikon asteen muodossa (jälkimmäiseen tavuun kokonaan kuuluva foneemi, suhu-s) olisi vastannut paremmin karjalan ääntämystä, siis: Mielik/ki me/tsän e/mäntä – Iski / virkku/a vi/tsalla.

Kone löysi ts-säkeitä runsaat sata kappaletta (alustava tarkastus). Pelkästään Mielikki metsän emäntä (miniä) –säkeitä oli lähes kymmenen kappaletta. Joidenkin säkeiden perään olen seuraavassa luettelossa pannut sulkeisiin muiden itäisten murteiden säeasuja, joissa yllä mainittua ”ongelmaa” ei olisi.

Varoitus: Edellinen ei tarkoita sitä, että mainitunlaiset ts-säkeet olisivat sallittuja nykysuomea käyttäville runoniekoille, sillä ts-yhtymä ei ole nykysuomessa astevaihtelun alainen.

Virhe*125* käy tän/ne kut/sut-ta/es-sa (kututtaessa)

Virhe*1232* kuin mi/tä it/se-ki / tie-si (itekin)

Virhe*233* is-ki / virk-ku/a vit/sal-la

Virhe*125* On noi/ta it/sel-lä/ni-ki (itellänikin)

Virhe*332* mie-hit/tä met/säs-sä / käy-vät (metässä)

Virhe*125* On noi/ta it/sel-lä/ni-ki

Virhe*125* On noi/ta it/sel-lä/ni-ki

Virhe*125* On noi/ta it/sel-lä/ni-ki

Virhe*125* On noi/ta it/sel-lä/ni-ki

Virhe*233* läk-sin / mar-ja/han met/säl-le(metälle)

Virhe*11132* Jo ma / tuon it/se-ki / tie-än

Virhe*233* Las-ki / virk-ku/a vit/sal-la

Virhe*233* las-ki / virk-ku/a vit/sal-la

Virhe*233* las-ki / virk-ku/a vit/sal-la

Virhe*125* käy tän/ne kut/sut-ta/es-sa

Virhe*233* Las-ki / virk-ku/a vit/sal-la

Virhe*233* ve-ti / virk-ku/a vit/sal-la

Virhe*35* kau-ni/hin kat/sot-tu/a-si (katottuasi)

Virhe*233* las-ki / virk-ku/a vit/sal-la

Virhe*233* Las-ki / virk-ku/a vit/sal-la

Virhe*323* löy-ty/ne si/tä met/säs-sä

Virhe*323* u-hal/la met/sän a/jo-hon

Virhe*323* mie-lik/si met/sän e/män-nän

Virhe*2133* Lä-hen nyt / mie-his/tä met/säl-le

Virhe*323* Mie-lik/ki met/sän e/män-tä

Virhe*323* mie-lui/san met/sän e/män-nän

Virhe*323* Min-tä/hen met/sän e/män-tä

Virhe*1223* Kun en/nen kä/vin met/säs-sä

Virhe*1233* kolm' o-li / lin-no/a met/säs-sä

Virhe*323* It-sen/sä met/sän e/män-nän

Virhe*323* eh-toi/san met/sän e/män-nän

Virhe*1223* Oi mie/lu met/sän e/män-tä

Virhe*35* vii-el/tä vit/sas-vä/lil-tä

Virhe*323* Mi-merk/ki met/sän e/män-tä

Virhe*323* miel-lyt/ti met/sän e/män-nän

Virhe*323* it-sen/ki met/sän i/sän-nän

Virhe*323* Mie-lik/ki met/sän e/män-tä

Virhe*233* Ve-ti / virk-ku/a vit/sal-la

Virhe*125* On huol/ta it/ses-tä/ni-ki

Virhe*125* On huol/ta it/ses-tä/ni-ki

Virhe*125* On huol/ta it/ses-tä/ni-ki

Virhe*125* käy tän/ne kut/sut-ta/es-sa

Virhe*2123* me-nenp'/ on ot/san hy/vyyl-le

Virhe*125* ja ku/ta kat/sot-ta/ne-he

Virhe*233* ka-hen / puo-le/si kat/sel-lut (katellut)

Virhe*323* pel-ke/ä met/sän pe/to-ja

Virhe*323* ko-re/a mi/nä it/se-ki

Virhe*35* lam-pa/han lat/sot-ta/mais-ta

Virhe*35* ka-hek/sin kat/sel-tu/a-si

Virhe*1223* Ei o/le si/tä met/säs-sä

Virhe*323* pe-lä/tä met/sän pe/to-ja

Virhe*1232* Ei su/a kut/sut-tu/ sin-ne

Virhe*233* is-ki / virk-ku/a vit/sal-la

Virhe*233* Is-ki / virk-ku/a vit/sal-la

Virhe*233* Las-ki / virk-ku/a vit/sal-la

Virhe*35* vii-el/tä vit/sas-vä/lil-tä

Virhe*332* pak-sum/pi pat/sas-ta/ por-tin

Virhe*332* Ko-re/a kut/sut-tu/ vie-ras (kututtu)

Virhe*1223* noin sa/non mi/nä it/se-ki

Virhe*35* Käy-ti/hin kat/sas-ta/ma-han (katastamahan)

Virhe*233* kar-jan / men-ty/ä met/säl-le

Virhe*323* Mie-lik/ki met/sän mi/ni-ä

Virhe*1223* noin sa/non mi/nä it/se-ki

Virhe*323* Mie-lik/ki met/sän e/män-tä

Virhe*323* Ot-so/nen met/sän o/me-na

Virhe*233* syö-'ös / sie-ni/ä met/säs-tä

Virhe*323* Kuip-pa/na met/sän ku/nin-gas

Virhe*233* vie-lä / it-ke/net it/se-ki

Virhe*233* läk-si / mar-ja/han met/säl-le

Virhe*233* ka-lat / lii-vak/si lit/sot-ti

Virhe*233* is-ki / virk-ku/a vit/sal-la

Virhe*233* is-ki / virk-ku/a vit/sal-la

Virhe*233* läk-sin / mar-ja/han met/säl-le

Virhe*323* met-sä/hän met/sän o/mak-si

Virhe*1223* En lau/la met/sän o/mak-si

Virhe*12123* Mi o-let / mies met/sän a/su-ja

Virhe*12123* Mi o-let / mies met/sän a/su-ja

Virhe*1223* Ei ol/lut si/tä met/säs-sä

Virhe*323* It-se/ki met/sän e/män-tä

Virhe*323* Oi-sin/ko it/se pe/räs-sä (ite)

Virhe*1223* Mi o/li met/sän e/läin-tä

Virhe*125* käy tän/ne kut/sut-ta/es-sa

Virhe*323* y-hes/tä vat/san vä/es-tä

Virhe*323* y-hes/tä vat/san vä/es-tä

Virhe*233* Lä-hen / mie-his/tä met/säl-le

Virhe*323* Mie-lik/ki met/sän e/män-tä

Virhe*323* Ot-so/nen met/sän o/me-na

Virhe*1223* kun an/noit ot/son o/sak-si

Virhe*323* tul-les/sa ot/son tu/vil-le

Virhe*35* kar-vo/jen kat/sel-ta/vak-si (kateltavaksi)

Virhe*35* kar-vo/jen kat/san-to/ai-ka

Virhe*413* kar-vo/ja-si/ ei kat/so-ta

Virhe*332* o-tat/ti ot/sol-ta/ tur-kin

Virhe*323* Mie-lik/ki met/sän e/män-tä

Virhe*323* pol-vil/la met/sän e/män-nän

Virhe*323* Mie-lik/ki met/sän e/män-tä

Virhe*323* Mie-lik/ki met/sän e/män-tä

Virhe*1223* Jo o/tan ne/nän ot/sol-ta

Virhe*2132* O-tan / ma ot/sol-ta / kor-van

Virhe*2132* O-tan / ma ot/sol-ta / sil-män

Virhe*2123* O-tan / ma ot/san ot/sol-ta

Virhe*2132* O-tan / ma ot/sol-ta / tur-van

Virhe*2132* O-tan / ma ot/sol-ta / kie-len

Virhe*233* Ot-ti / ham-pa/hat ot/sol-ta

Virhe*323* i-kä/vä it/sen U/kon-ki

Virhe*233* kas-te / kan-ta/jan ot/sas-ta

Virhe*323* sane/lin sa/lomet/sillä

Virhe*323* kaukais/ta y/lenkat/setta

Virhe*323* paksum/pi ku/japat/sasta

Virhe*35* neito/na vit/sasta/mani

Yhteensä ts-säkeitä löytyi runsaat sata eli noin 5 promillea (puoli prosenttia) Kalevalan säkeistä. Edellisiä säkeitä en ole, mainitsemistani äännehistoriallisista syistä, sisällyttänyt virhesäkeiden luetteloon.

***********************************************************

 Vähän muutakin astevaihtelua Kalevalassa

Äännehistoriaan vedoten ei ole myöskään syytä pitää mitanvastaisina Kalevalan seuraavia, Mankelin paheksumia säkeitä, koska vienan murteissa myös sk (šk) on astevaihtelun alainen:

Virhe*323* Suo-ri/he kas/ken a/jo-hon
Virhe*323* he-vo/nen kos/ken ki/ves-tä

Sk-yhtymän suhteen Lönnrot oli siis hieman horjuvalla kannalla: Päivän toisen suovesiä, kolmannen kosen vesiä - Mi oli akkoja lähellä, ne kaikki käsi posella.

Kysymys oli siis kirjoitustekniikasta, eikä Lönnrot kai halunnut ottaa käyttöön meille outoja kirjoitusmerkkejä.

Systemaattista on kato t:n heikossa asteessa, sillä Kalevalassa ei ole yhtään d-äännettä. Kato aiheuttaa joissakin tapauksissa pienen mittavirheenkin: kotilahen laiturilta.  Muuten t:n kato sopeutuu hyvin runomittaan: En tunne Ahin kotia - laajimman lahen perällä -  ne tähiksi taivahalle - veen ja taivahan välillä - vierähellä veen emona - suu liikkui suen jälessä. 

Myös tk-yhtymä on joskus harvoin Kalevalassa astevaihtelussa, esim. molemmat seuraavat säkeet löytyvät: Ei ole itkettäviä - ei ole itettäviä.

***********************************************
Katson edelleenkin, että mitallisesti poikkeavia säkeitä eepoksessa on kaikkiaan noin 6 promillea.

Ei Kalevalasta enempää kuin Helkavirsistäkään löytynyt lainkaan tyyppiä 242 pidä itsestäsi huolta eli sellaista säettä, jossa puhtaan trokeesäkeen keskellä olisi nelitavuinen yhdistämätön sana. Mankeli löysi kyllä alle kymmenen tapausta, joissa säkeen keskellä on nelitavuinen yhdyssana, esim. tuohet tuomivaaran päältä – se on poikkipuolin tietä – kaiken ilmankaaren karva – lehmät lääväpellon päässä – souttu Suolasalmen kautta. Näissä säkeissä kuitenkin kesuuran vaatimus toteutuu, ja ne ovatkin tyyppiä 2222. Onkin jälleen muistutettava, että ennen mankelointia yhdysssanat on ”paloiteltava”. Myöskään Helkavirsissä ei tingitä kesuuran vaatimuksesta.

Kalevalassa alkusointua on käytetty hienovaraisesti, ei silmiin (tai korvaan) pistävästi. Mankeli varoitti (ei pitänyt virheenä) liiasta alkusoinnusta vain alle kymmenen sä keen kohdalla, esim. tuopin tuojat Tuonelahan – miekka mietti miehen mielen – hyinen vyöhyt vyölle vyötty – tuop’ on tuossa tuomitsevi.

OK*44* ran-ta/sil-la/ rap-seh/ti-vi

OK*224* uut-ta/ kuus-ta/ kum-mek/si-vi

OK*224* uu-si/ pur-si/ pur-jeh/ti-vi

OK*44* lat-ti/al-le/ lai-neh/ti-vi'

OK*44* a-ha/val-le/ an-nek/si-vi

OK*233* Si-nun/ vas-ta/ta so/pi-vi

OK*44* ran-ta/sil-la/ rap-seh/ti-vi

OK*1322* se so/pi-vi/ sor-san/ ui-a

OK*224* ai-na/ vyöt-tä/ völ-leh/ti-vi

OK*233* jo-ka/ suo-ni/hin so/pi-vi

Niin ikään ensitavun jälkeistä pitkää ö-vokaalia kone ei löytänyt kummastakaan aineistosta, ei myöskään verbien -övi-loppuja (säilövi). Verbien labiaalistumisilmiötä ei siis voi havaita, vaikka joitakin muita savolaispiirteitä ilmenee sekä Kalevalassa että Helkavirsissä.