Etsi sivustolta:

Kirjaudu sisään

Uutiset

Puheenjohtajan porinat 4 / 2015

Huomaa, avaa uuteen ikkunaan PDFTulostaSähköposti

Kirjoittanut Raija Mäkelä-Eskola

Elias Lönnrot laati Kajaanissa ollessaan vuonna 1838 kansantajuisen oppaan terveydenhoidosta. Tämä Suomalaisen Talonpojan Koti-Lääkäri käsittelee sairauksia ja tapaturmia sekä tuona aikana käytössä olleita hoito- ja lääkitsemistapoja. Teostaan varten Lönnrot suomensi vieraskielisiä sanoja ja varmisti näin lukutaitoisen talonpojan mahdollisuuden hyödyntää tietoja.

Lönnrot otti avuksi myös kalevalakielen varoitellessaan lukijoitaan liiallisen alkoholinkäytön haitoista. Vaikka suomalaisittain ajatellen sauna, viina ja terva olivat perinteisesti sopivia hoitomuotoja, niin tässä tapauksessa ryyppymies kuvailee ryypiskelyn vaikutusta ihmisen omaan terveyteen seuraavalla tavalla:

‚ÄĚTerweys on turmeltuna,
Kaikki rikkaus kadonna,
Arwoni alentununna;
Matti taskussa makaapi,
Tuskat turkkini powessa,
Aistit, waiwat rinnassani.‚ÄĚ

Alkoholin vaikutuksesta ympäristöön samainen opetusruno kertoo näin:

‚ÄĚWiel√§ suututin sukuni,
Esiwaltani wihoitin
Näytin itseni olewan
Irwihampaille iloksi,
Hyw√§nsuoville suruksi.‚ÄĚ


Raija Mäkelä-Eskola

 

PUHEENJOHTAJAN PORINAT 3 / 2015

Huomaa, avaa uuteen ikkunaan PDFTulostaSähköposti

Kirjoittanut Raija Mäkelä-Eskola

Kalevalaisen Runokielen Seuran Kesäpäivät 2015

Paikallislehti Joutsan Seudussa kerrottiin 29.7.2015 kesäisestä tapahtumastamme:

Mielellämme muistelemme,
ilolla ajattelemme
kuin oli mukava matka
meillä Leivosenmäelle
harjuille humiseville.

Näin runoili Kalevalaisen Runokielen Seuran jäsen Mauri Komsi kokemuksensa Laivonmäellä, missä mainittu seura piti vuosikokoustaan ja nautti Kesäpäivillään 20.-21.7. myös Leivonmäki-viikon ohjelmasta. Seura vaalii kalevalakielen runomittaa siinä muodossa, kun se realisoitiin Lönnrotin Kalevalassa. Kansalaisia innostetaan sanaseppoilemaan ikiaikaisella runokielellä. Teknisenä apuvälineenä löytyy Seuran sivuilta Trokeemankeli, joka tarkistaa säkeiden tavut ja antaa palautetta. Myös murteet istuvat runomittaan. Joten käypä sinäkin sepittelemään säkeitä, latelemaan lausehia. RITVA T. LAITINEN

Kesäpäivien tapahtuman yhteydessä käytiin tutustumassa Leivonmäen kansallispuistoon, juotiin matkalla nokipannu-kahvit kodassa ja kuultiin kalevalakielisiä runoja Pop up -kavilassa. Runoniekkoina esiintyivät Mauri Komsi, Ritva Laitinen, Raija Mäkelä-Eskola ja Kauko Virtanen. Paikallisena iItaohjelmana oli lisäksi Karpalot-ryhmän musiikkinäytelmä ja Tiera Laitisen revontulista kertova esitelmä.

Päiväesitelminä kuultiin Kauko Virtasen alustus kalevalakielen käytöstä. Mauri Komsin aiheena oli Kiveen hakattu kalevalakieli.

Kaksipäiväisen järjestelyn hoiti kiitettävällä tavalla Ritva Laitinen.

Vuosikokouksessa hyväksyttiin tili- ja vastuuvapaus sekä valittiin uusi hallitus.

KaRuSen toimihenkilöt

Raija Mäkelä-Eskola, puheenjohtaja raijame(at)hotmail.com
Mauri Komsi, varapuheenjohtaja maurikomsi(at)hotmail.com
Tiera Laitinen, sihteeri tiera(at)iki.fi
Kauko Virtanen, taloudenhoitaja kauko.virtanen(at)pp1.inet.fi
Pirkko Sorjonen, hallituksen jäsen pirkko.o.sorjonen(at)kolumbus.fi

Huom. KaRuSen jäsenmaksu on tänä vuonna 10 euroa, mutta ensi vuodeksi 2016 se päätettiin nostaa 15 euroon.

Tili: (Nordea) IBAN: FI45 1146 3001 0329 34, SWIFT: NDEAFIHH

Raija Mäkelä-Eskola

 

Kokouskutsu

Huomaa, avaa uuteen ikkunaan PDFTulostaSähköposti

Kirjoittanut Raija Mäkelä-Eskola

KaRuSe ry:n vuosikokous 2015 pidetään Kesäpäivien yhteydessä maanantaina 20.7.2015 klo 14:00.

Tilaisuus järjestetään Teboil Leivonmäen kabinetissa, osoitteessa Kangastie 1 41770 Leivonmäki.

Kokouksessa käsitellään yhdistyksen sääntömääräiset asiat.

Tervetuloa!

   

Puheenjohtajan porinat 2 / 2015

Huomaa, avaa uuteen ikkunaan PDFTulostaSähköposti

Kirjoittanut Raija Mäkelä-Eskola

Englantilainen hienostorouva Mrs. Alec Tweedie teki matkan Suomeen vuonna 1896 kiertäen muun muassa Hangon, Valamon, Olavinlinnan, Sortavalan laulujuhlat ja Oulujoen kosket.

Kirjassaan Matkalla Suomessa 1886 (Through Finland in Carts) Mrs. Tweedie kuvailee kokemuksiaan - kokeilee jopa perinteisiä muurahaiskylpyjä!

Kalevala-eeposta kuvatessaan hän pysähtyy luomismyyttiin, pyhiin puihin ja erikoisiin satueläimiin, joista esimerkkinä on karhun kuvaus:

"..ei otso olilla synny
Eikä riihiruumenilla!
Tuoll¬ī on otso synnytelty,
Mesikämmen käännytelty
Luona kuun, malossa päivän,
otavaisen olkapäillä,
ilman impien tykönä,
luona luonnon tyttärien..." mt. 112

----- Huomio karuselaiset!

Vuoden 2015 Kesäpäiviä vietämme Keski-Suomessa. Laitisen Ritva on kutsunut meidät Leivonmäelle. Ajankohta on 20.-21.7. Ensimmäisenä päivänä Virtasen Kauko on luvannut alustaa keskustelua kalevalakielestä. Toisena päivänä Laitisen Tiera pitää esitelmän. Ohjelmaan kuuluu tietysti myös vuosikokous, joten painathan ajankohdan muistiin! Yöpyminenkin järjestynee. Palaamme asiaan vielä myöhemmin.

Raija Mäkelä-Eskola

 

PUHEENJOHTAJAN PORINAT 1 / 2015

Huomaa, avaa uuteen ikkunaan PDFTulostaSähköposti

Kirjoittanut Raija Mäkelä-Eskola

Suullisen kansanperinteen keruu oli laajalle levinnyt tapa edetä 1800-luvun Suomessa, kun haluttiin päästä lähelle suomalaisia juuria. Kalevala-eepoksesta tuli tärkeä suomalaisuuden symboli.

Yksi Elias Lönnrotin tuttavista oli Josef Wilhelm Durchman, joka oli syntynyt Iissä vuonna 1806. Hän oli tutustunut Lönnrotiin ollessaan Turussa opiskelijana ja toimitti myöhemmin tälle keräämäänsä perinneaineistoa. Aihetta kuvaa Hannu-Pekka Lappalainen artikkelissaan J.W. Durchman Lönnrotin avustajana. (Kalevalaseuran vuosikirja 57 / 1977, Tieteen matkamiehiä, ss. 58-79).

J. W. Durchman oli löytänyt edesmenneen isänsä Gustaf Durchmanin papereista myös kalevalakielisen muistorunon vuodelta 1797. Siinä kuvaillaan edeltäjänä toimineen Henrik Sundin pappistyötä:

(...)
Nyt on aika aiwottuna,
Määräpäivä päätettynä,
Koska terweys meneypi,
Woima kerran kehnoneepi,
Ett' on ruumis runneltuna,
Wiran reisussa rewitty,
Lapin kylmissä kylissä,
Waivan maassa matkustaissa,
Monen tuiskun tuntemassa,
Monen myrskyn myrnehissä
(...)

Durchman toimi pohjoisessa ensin Inarin seurakunnassa 10 vuotta ja siirtyi sitten Etelä-Pohjanmaan Ylistaron kautta Pirkanmaalle Ruoveden kirkkoherraksi. Lönnrot sai Durchmanilta apua sekä perinteen keruussa että virsikirjatyössä. Lönnrotin nimissä on suuri määrä virsiä nykyisessä Suomen ev. lut. kirkon virsikirjassa (70 kpl). Niistä on yhdeksän omia ja 61 suomennoksia.

Lappalainen kuvaa myös Durchmanien suvun piirissä esiin nostettua uutta tapaa antaa lapsille supisuomalaisia etunimiä (esim. Impi, Lahja, Liina, Väinö, Kauno jne.) Samaisesta nimiasiasta mainitsee myös Paavo Viljanen artikkelissaan Vanhan pappilan elämänmenoa. (Tampere, Tutkimuksia ja kuvauksia 1957).

Raija Mäkelä-Eskola

   

Sivu 3 / 9