Etsi sivustolta:

Kirjaudu sis채채n

Uutiset

Puheenjohtajan porinat 2 / 2014

Huomaa, avaa uuteen ikkunaan PDFTulostaS채hk철posti

Kirjoittanut Raija M채kel채-Eskola

K채ydess채ni huhtikuun alkupuolella pit채m채ss채 perinnekurssia Oulujoen varrella Utaj채rvell채 minulle tarjoutui mahdollisuus tutustua vanhoihin muhoslaisiin Koivu ja t채hti 뱇ehtiin.

Benjam Myllyselk채 kertoo syksyll채 2008 artikkelissa Runonlaulu levi채채 Ouluj채rven rannoille, miten Ruotsin kuningas Kustaa Vaasa pani mahtik채skyll채채n liikkeelle muuton Pohjois-Pohjanmaalle. Silloin Savonlinnan alueelta vuonna 1552 muuttaneet 150 taloutta siirsiv채t mukanaan samalla my철s kalevalaisen kulttuurin. Siten 1550-luvulta l채htien Isovihan (1713 - 1721) p채채ttymiseen asti savolaiset runonlaulajat pitiv채t yll채 kalevalakielt채.

Lue lis채채: Puheenjohtajan porinat 2 / 2014

 

Puheenjohtajan porinat 1 / 2014

Huomaa, avaa uuteen ikkunaan PDFTulostaS채hk철posti

Kirjoittanut Raija M채kel채-Eskola

쒴ullervo tuli Suomeen Europaeuksen laukussa todetaan Etel채-Saimaan otsikossa sunnuntaina 2. maaliskuuta 2003. Artikkelissa Pertti Jurvanen kertoo Savitaipaleelta kotoisin olevan Taneli Europaeuksen el채m채nty철st채.

Kullervo-runojen l철ytymispaikka sijaitsi Pohjois- Inkerin Lempaalassa, Vuoleella ja Toksovassa. Sielt채 oli eri versioita l철ytynyt l채hes kolmekymment채, ja n채in Elias L철nnrot saattoi laajentaa Kalevalaansa. L철nnrot viestitt채채 J.V. Snellmanille Kuopioon: 쒮uropaeus saapui eilen Karjalan matkaltaan laukussaan suuri joukko uusia runoja ja itse t채ynn채 t채it채 ja syyhelm채채. Mukana Europaeuksen kanssa vuonna 1847 oli toinenkin runonker채채j채 August Reinholm.

Lue lis채채: Puheenjohtajan porinat 1 / 2014

 

Puheenjohtajan porinat 5 / 2013

Huomaa, avaa uuteen ikkunaan PDFTulostaS채hk철posti

Kirjoittanut Raija M채kel채-Eskola

Tampereen historiallisen Seuran julkaisussa Tutkimuksia ja kuvauksia III (1946) Vihtori Laurila kuvailee runoa, jossa kerrotaan Karkun pit채j채ss채 olleesta kivest채. Kivi oli ontto, ja sen sis채채n mahtui useampi henkil철 piiloutumaan. T채m채 Sarkolan kyl채n Vanajavuoressa ollut haljennut paasi synnytti tarinan 쒺irun pes채st채. Sinne oli paholainen houkutellut kemuihinsa muun muassa Keso-nimist채 miest채. My철hemmin t채m채 쓘yntiin viettelij채 joutui l채htem채채n muualle, koska paikkakunnalle rakennettiin 쓙empli. Piru ei kest채nyt kirkonkellojen 채채nt채.

T채llainen erikoinen kivi tai kivirykelm채 yhdistyy monessa vanhassa uskomuksessa paholaisen (tai j채ttil채isen) ja kirkon v채liseen taisteluun. Niin t채ss채kin. KaRuSen kannalta mielenkiintoiseksi t채m채n tekee se, ett채 tarinan kerronnassa on pyritty k채ytt채m채채n kalevalakielt채.

Lue lis채채: Puheenjohtajan porinat 5 / 2013

   

Puheenjohtajan porinat 4 / 2013

Huomaa, avaa uuteen ikkunaan PDFTulostaS채hk철posti

Kirjoittanut Raija M채kel채-Eskola

Samoilipa Sammatissa / joukko pieni intomieli /

lausumahan lauantaina / rupattelemaan runoilla.

KaRuSe kalevalaista / runomittaa varjeleepi /

joka meid채n poljentoa / kunnioittaa 채idinkielen.


N채in hauskasti toimittaja Natalia Kisnanen aloittaa L채nsi-Uusimaa 뱇ehden kuvauksen kes채isest채 tapahtumastamme Kes채p채iv채t Sammatissa 29.-30.6.2013. Kisnanen kokeilee Trokeemankelin k채ytt철채 ja toteaa humoristisesti, miten mankeli 씳쨖채hti runor채vellyksen raakaversiolle sen seitsem채n kertaa. Kisnasen runokokeilu ja artikkeli osoittavat h채nen vahvan kiinnostuksensa kalevalakielt채 kohtaan.

Lue lis채채: Puheenjohtajan porinat 4 / 2013

 

Puheenjohtajan porinat 3 / 2013

Huomaa, avaa uuteen ikkunaan PDFTulostaS채hk철posti

Kirjoittanut Raija M채kel채-Eskola

P철yd채ll채혻 on kirjahyllyst채ni혻 napattu vanha pahvikantinen teos Toinen Luku-Kirja: kodin ja kansakoulun tarpeeksi. T채m채혻 Jaakko L채nkel채n toimittama oppikirja on seitsem채s painos vuodelta 1880. L채nkel채 oli Jyv채skyl채n seminaarin Suomen kielen lehtori ja monitoimimies. Ylioppilasaikanaan h채n oli k채ynyt my철s runonkeruumatkalla혻 Inkeriss채혻 vuonna혻 1858.


Kirjassa kerrotaan luonnonopillisia, maantieteellisi채 ja historiallisia asioita, mutta mukana on my철s runoja, lauluja, kertomuksia,혻 sananlaskuja혻 ja혻 arvoituksia.혻 Opettaapa혻 L채nkel채혻 koukeroisen fraktuuran rinnalle혻 my철s nykyaikaiset혻 latinalaiset kirjaimet!


Kuinka ollakaan, oppikirjaa selaillessa osuu silmiin my철s kalevalakielisi채 runoja sek채 kuvaus kahden tuuhean koivun suojassa olevasta Paikkarin torpasta Walkj채rven rannalla. Teksti p채채ttyy kaunopuheiseen loppuun n채in: 쒿채ss채 matalassa m철kiss채 syntyi mies, jonka nime채 koko Suomi rakkaudella mainitsee, - suomalaisen laulun pelastaja, suomalaisen muinaisuuden her채tt채j채, is채nmaan rakastaja, kansan yst채v채 Elias L철nnrot.


Kirjassa olevasta 쓁채in채m철isen sanoja runosta ilmenee, ett채 쓁채in채m철inen on kahdesta veljeksest채 se vanhempi . T채m채 opastaa kokematonta nuorempaa velje채 (쓛eioa) tavalla, joka voisi istua yht채 hyvin my철s nykyiseen yhteisvastuulliseen EU-aikaan. Yksi혻 s채keist철ist채혻 kuuluu혻 seuraavasti:

Sanoi vanha W채in채m철inen
nuoremmalle veiollensa!
Suo vilja vihattavalle,
Rahat raukoteltavalle!
Hullu saapoa vihaavi,
Siit채 saapi saamatonki,
Viha viepi viljan maasta,
Kateus kalan vedest채.

Raija M채kel채-Eskola

   

Sivu 5 / 8