Puheenjohtajan porinat 1 / 2017

Kirjoittanut Raija Mäkelä-Eskola

On ilo tutustua uusiin kalevalakielisiin runoihin. Kuten KaRuSen nettisivuilta voi lukea, runoharrastus elää edelleen. Siksipä runoniekoille järjestettiin vuodenvaihteessa kaikille avoin kilpailu, joka jatkuu Eino Leinon päivään 6.7.2017 asti. Vielä ehtii runoilemaan! Runokilpailusta löytyy ohjeet Puheenjohtajan porinoista nro 5/2016 (31.12.2016).

Ilo on myös seurata karuselaisia runoniekkoja, jotka yllättävät taidoillaan. Vuoden 2014 runomestarimme Kalevi Koskela lähti taivaltamaan Sammatista Uhtualle seuraten näin Lönnrotin jalanjälkiä. 1001 kilometrin pituisesta Via Kalevala -matkastaan hän kirjoitti runoja, ja monet seurasivat hänen vaellustaan. Hän myös julkaisi aiheesta kirjan. Tämän Keravan Väinämöiseksi kutsutun runoniekan runoja on julkaistu useissa lehdissä, esim. Karjala, Keski-Uusimaa ja Helsingin Sanomat.

Ja muistattehan! Kalevalaisen Runokielen Seuran sivuilta voi löytää tietoa kalevalakielestä. Apuna on myös KaRuSen Trokeemankeli, joka auttaa tarkistamaan kalevalakielen mitan. Kokeile Harri Perälän ylläpitämää tarkistusohjelmaa, kun kirjoitat runoja.

KaRuSe ry:n jäsenmaksu on 15 euroa vuodessa.

Tili:
IBAN: FI4511463001032934
SWIFT: NDEAFIHH

Raija Mäkelä-Eskola

Puheenjohtajan porinat 5 / 2016

Kirjoittanut Raija Mäkelä-Eskola

Nyt kaikki runoilemaan!

Runokilpailu Suomi sata vuotta

Kalevalaisen Runokielen Seura KaRuSe ry. järjestää kaikille avoimen runokilpailun, joka päättyy Eino Leinon päivänä 6.7.2017. Kilpailun voittaja julkistetaan elokuun 31.päivänä.

Kilpailun pohjana on kaksi kalevalakielistä ajatelmaa (sananlaskua), joista voit valita vain toisen.

Vaihtoehto 1. Sananlasku löytyy kiveen hakattuna Helsingin Kaivopuistosta ravintola Kaivohuoneen nurkalta Itsenäisyyden kuusen juurelta.

”Sitä kuusta kuuleminen
jonka juurella asunto.”

Vaihtoehto 2. Sananlasku on julkaistu 7.3.1862 sanomalehti Hämäläisessä, jossa kerrottiin professori Elias Lönnrotin pitämästä valiokunta-puheesta.

”Parempi omalla maalla
juoda vettä tuohisesta,
kuin on maalla vierahalla
juoda tuopista olutta.”

Kirjoita Lönnrotin mittaa noudattava kalevalakielinen runo, johon sijoitat jommankumman edellisistä sananlaskuista. Runosi kokonaispituuden voit valita viiden säkeen alarajan tai 30 säkeen ylärajan väliltä.

Lähetä runo sähköpostitse osoitteeseen Sähköpostiosoite on suojattu roskapostiohjelmia vastaan, Javascript-tuen tulee olla päällä nähdäksesi osoitteen (puh.joht.) tai Sähköpostiosoite on suojattu roskapostiohjelmia vastaan, Javascript-tuen tulee olla päällä nähdäksesi osoitteen (varapuh.joht.). Kirjepostiosoite on KaRuSe ry. / Raija Mäkelä-Eskola Tesomankuja 2 D 68, 33310 Tampere.

Merkitse runosi nimimerkillä ja lähetä nimimerkki, nimesi, ja yhteystietosi suljetussa kuoressa runon ohessa KaRuSe ry:n kirjepostiosoitteeseen tai meilinä puheenjohtajan sähköpostiin.

Kilpailurunojen kalevalakielen tarkistaa ensin seuran hallitus, minkä jälkeen voittajarunon valitsee ylituomarina toimiva sananlaskututkija ja tietokirjailija Outi Lauhakangas. Seuran hallituksen jäsen ei voi osallistua kilpailuun.

Apua kalevalakielisen runon kirjoittamiseen saa seuran nettisivuilta karuse.info ja sivuilla olevasta säkeiden tarkistusohjelmasta nimellä Trokeemankeli.

Raija Mäkelä-Eskola

Puheenjohtajan porinat 4/2016

Kirjoittanut Raija Mäkelä-Eskola

Näin itsenäisyyspäivän aikaan vuonna 2016 palautettakoon mieliin, että Tuusulanjärven rannalla asui 1900-luvun vaihteessa useita tunnettuja suomalaisia taiteilijaperheitä. Ensimmäisenä joulunaan 1901 kirjailija Juhani Ahon kerrotaan pohtineen, mitä voisi antaa naapurille lahjaksi:

”Tuota tuumin talvikauden,

Puhki päätäni pitelin,

Mitä antaisin Eerolle,

Saimillensa saattelisin…”

Lopulta hän oli päätynyt lahjoittamaan taidemaalari Eero ja Saimi Järnefeltin perheelle suuren lantakuorman puutarhanhoitoa varten. Saatesanoissaan Aho mainitsi lahjoittavansa ”Omenia orivarsan, / Hewon hirnuvan hyviä, / Kokkareita kultaisia.” Tämän persoonallisen lahjan myötä hän toivoi maan kasvavan hyvää satoa:

”Nouskos nukka nurmen alta,

Turpehesta toukokuussa,

Oma heelmä heinäkuussa,

Marja mittumaariana!” (Meidän Suomi, kevät 2013, s. 59.)

Puheenjohtajan porinat 3 / 2016

Kirjoittanut Raija Mäkelä-Eskola

Kesätapaaminen pidettiin Lappeenrannassa 4.9.2016, jolloin vuosikokouksessa Rautatieaseman Kahvila Resiinassa päätettiin, että jäsenmaksu säilyy 15 eurona. Tilinpäätös hyväksyttiin ja entinen hallitus valittiin jatkamaan toimintaansa myös vuonna 2017.

Linnoituksen Kehruuhuoneen yleisötapahtumassa Kauko Virtanen kertoi KaRuSe ry:n ensimmäisistä yhdistysvuosista ja Mauri Komsi paljasti lappeenrantalaisen Harri Perälän kehittämän kalevalakielen korjausohjelman, siis Trokeemankelin saloja. Hilkka Perämäki kuvaili omaa runousharrastustaan ja Raija Mäkelä-Eskola demonstroi leikillisesti kansan käyttämää hoitomuotoa eli jäsenkorjausta.

Puheenjohtajan kirjoittamia kalevalamittaisia nykyrunoja esittivät Omenapuutarhan Teatterista Aarre Heinonen ja Anneli Pylkkönen. Siinä yhteydessä kuulimme säekilpailusta näytteitä myös Jorma Heikkilän runoista ”Metsämiehen työvälineet”. Nähtiinpä jopa esiteltyinä pari aitoa työvälinettäkin, napattuina liiterin vintiltä (pokasaha ja tukkisakset). Historian havinaa kuulimme Juhani Ahon joulurunossa 1900-luvun alusta.

Kalevalakielisiä runoja yleisö sai laulaa yhdessä, kun se osallistui Arvo Survon laatimaan Korpimessuun kanttori Anu Piutula-Heinonkosken johdolla. Sammonlahden seurakunnan pastori Samuli Suolanen hoiti papilliset osuudet. Esilaulusta vastasi kauniisti Heijastus-kuoro.

Lopussa Raili Leino opasti ryhmän tutustumaan vanhan Linnoituksen historiaan. Osan opastuksesta hän toteutti kalevalamitalla.

Raija Mäkelä-Eskola