Luontokin on ihmeissänsä

Kirjoittanut Hilkka Nikkonen

PDFTulostaSähköposti

Suot on kuivattu ojilla,
turve tehty tuottavaksi.
Korvet kaadettu kumohon,
metsät raivattu rahaksi,
hyötykäytöksi hyville.

Suolla marja ei sikiä,
kuki turpehen tupessa,
mesimöykky mättähällä
ei kanna kultaista satoa.

Kalat kuolevat kituen,
hauet happea anovat,
säret maistuvat mudalta.

Turaksi tulevat rannat,
lahdenpoukamat laveat
kohoavat kaislikoiksi.