Lyhyitä

Kirjoittanut Irmeli Pääkkönen

Metsän mieli

Käpy on tässä kämmenessä
kuusen kotti kourassani
männyn siemen silmässäni
kaulassa katajanmarja.

Ei ole tuska talven tulla
kesän kiihko kiiruhdella
onpa jäitä järvelläni
onpa nurmen nukkumista.

Ei ole itku illan tulla
eikä aamuksi apea.
Käpy on tässä kämmenessä
metsän mieli mielessäni.

Hius siltana

Katsomatta, koittamatta
enemmin erottamatta
hius sillaksi silisi
poutapilvi purjeheksi.

Jospa huudotta kävisit
läksit pois lähintä yötä

hius siltana sinulla
poutapilvi purjehena
venhona vetosen vaahti
kuuhut kultakartanoina.

Satehella paasi kaunis

Kivet rannalla rakastin:
satehella paasi kaunis.
Kävin rannan, käänsin kaikki.
Kivet veivät mennessänsä:

Kävinpä kivessä tuossa
kaukana kiven kolossa
Itse itkin paaen itkut,
ilosta enempi itkin
ranta kaikui riemustani.

Päivä pääsi paistamahan:
kaikki haipui harmajaksi.

Vesi on mielessä minulla
kiven katse kaihossani.

Vainajan virsi

Mikä soitto suon rajalla,
mikä laulu latvuksissa,
mikä kummussa kumina?

"Kauas lähti kultaseni
katosipa kaivattuni
armasteltuni aleni.

Kuoli kultani minulta -
eipä kuollut muilta mailta
kylältä ei kyyitelty.

Tuoll' on kultani kululla
rakkahani raitin luona
uuen armahan sylissä.

Yksi on ilman istumassa
toinen seisoo seinän viertä
kolmansi kovin likellä.

Minä kurja kummussani
unohettu umpeheni
muistamattansa manalla."