Satu korpinpesästä.

Kirjoittanut Oiva Pennanen

PDFTulostaSähköposti

Oli korppi lintu musta
teki korkeelle pesänsä,
tuonne korpimaisemille
saloseuduille hyville.
metsämaille vihrehille,
sinne luontoa lähelle.
-
Lintu työtänsä ihaili:
-Parempi on konsa muilla!
Paljon kauniimpi , isompi,
suurempi kuin naapurilla
harmaan varpusen tekele
risuluomus rikkonainen .
Kolon voittaapi tikankin
viherpeipon mennentullen!
Jopa muittenkin tipujen
isojen ja voimakkaitten.
-
Korppi lentohon halusi
levitteli siivet suuret.
pyöritteli pyrstöänsä,
siipisulkia sutaisi.
Raatelevat kotkankynnet
iskukuntohon teroitti.
-
Korppi suuri lintu lensi,
johan auringon pimensi!
Tumma varjo lankes maahan,
henki tuulen jo tuhahti.
Uhri katsoi peljästyen
aivan kauhusta vapisi.
-
Johan nokkas suuri lintu
pahoin saalista satutti!
Nieli uhrin tappamatta
kohta toista jo halutti
aina saalis sattumalta
maistui kauhean hyvältä
Rotat kelpasi hyvästi
hiiret vallan mainiosti.
Kantoi saalista pesähän
varastoja kasvatteli.
-
Korppi kasvoi valtavaksi
latva kuusessa tutisi
kunnes loppui loisto kaiken
kuolo korjasi lopulta.
‎11.‎4.‎2013