Väinämöisen riitasoinnut

Kirjoittanut Klaus Lähteenmäki

Vaka vanha Väinämöinen
kaiutteli kanneltansa,
soitti sointuvat sävelet
luonnon luoman hurmioksi.

Äkkiä pimahti poikki
kolmas kieli kanteleesta.
Soitosta sekosi sointi,
ääni viisti vierehestä.

Kuuntelijat kummeksuivat
rämäpäistä rämpytystä:
Kuka kiusaa kanteletta?
Virityskö höllentynyt?

Toiset vitsaili vinosti:
Ei, vaan höllennyt on ruuvi
päässä vanhan virtuoosin,
höperöksi höynähtänyt.

Toiset arvaili arasti:
On kai ottanut olutta,
saunan jälkeen lauantaisin
sormet hipsii hiprakassa.