Ei nyt
Kirjoittanut Klaus Lähteenmäki
Katsoin kauan kaihoisasti,
kun sä istuit ikkunassa.
Torjuit aikeeni hymyillen:
"Nyt ei käy, kait joskus sitten,
tässä helteessä en jaksa".
Â
Kerran pyysin ja lupasit
näyttää piirustuksiasi.
Juosten kirmaisin kotiisi
oudon onnen ounasteluin.
Silloin pettymyksekseni
kuulin kuivan kommenttisi:
"Nyt ei käy, on huono päivä".
Â
Koittipa parempi päivä
ja aloimme taas alusta.
Kaunis keltainen pusero
peitti allensa apajat.
Nappejasi yksitellen
ilon innolla availin.
Vaan en pitkälle kerinnyt,
kun jo kaikui tuo valitus:
"Ei tänään, olen väsynyt".
Â
Viimeksi tavatessamme
toivoin tulleeni lähemmäs,
sormenpääni tunnistivat
rintsikoittesi hakaset.
Mutta luotasi mut työnsit:
"Anna olla, joskus sitten".
Â
Silloin mulla mitta täyttyi,
päätin korjata kuteeni,
liueta lopullisesti.
Otin lätsäni ja lausuin:
"Nyt heti tai ei ikinä,
saat itse pitää tavaras!"