Kalevalaisen Runokielen Seura

Oiva Pennanen: Sisulla ja sydämellä - Ulla Welinin arvostelu

Kirjoittanut Oiva Pennanen

Luettuani Oiva Pennasen romaanin Sisulla ja sydämellä, voin vain ihmetellä kirjailijan tarkkaa kuvausta ihmisten arjesta, siitä uurastuksesta, jota pientilallinen tekee saadakseen elinolosuhteisiinsa parannusta.

Työn kuvaus on alusta loppuun tarkkaa, samoinkuin miesten haaveet isommasta ja paremmasta niin peltotilkun kuin koneitten suhteen.
Ja kaiken alkuunpaneva voima on Pennasen romaanissa nainen.Nainen puurtaa,kiukuttelee,haluaa parempaa ja saa miehen toimimaan.

Seksuaalisuus kulkee Pennasen kuvauksessa väkevänä virtana läpi koko romaanin. Jopa uskottavuuden kustannuksella .
Näin aikuisena lukijana minua miellyttää ettei seksin kuvaus ole yksityiskohtaista,ei mennä peiton alle vaan kirjailija jättää lukijalle tilaa.

Pennanen uppoaa hyvin naisensa nahkoihin,tämän haaveisiin tunnepitoisemmasta kumppanuudesta, väsymisestä arjen rutiineihin ja seksuaalisesta havahtumisesta.

Pennanen hallitsee hyvin murteen,joka kirja alussa oli minulle uutta ja hauskaa , mutta Länsi-Suomen murrealueelta olevana aloin puolessa välin väsyä murteeseen, kun taas uskon että se on Itä-Suomen alueelta olevalle varsinainen riemun lähde.
Kirjan takakansi mainitsee mustasukkaisuudesta,mutta sitä ei varsinaisesti ole muuta kuin syrjähyppyjä tekevien peloissa.Eli se on olemassa pelkona, mutta ei tule esille,koska kukaan ei "käryä" eli suhteet jäävät osapuolten välisiksi salaisuuksiksi.
Pennanen kuvaan niin tarkoin ja yksityiskohtaisesti naapuruussuhteita, että tekisi mieli kysyä..onko hänellä vielä ystäviä omalla kylällään.

Yksilöllistä ja kuitenkin niin yhteisöllistä; ei kylää missä ei tällaista naapuruussuhteissa olisi tapahtunut.
Romaani pitää hyvin yllä jännitystä viimeisille sivuille saakka
"mitä sitten tapahtuu" ja johdattaa romaaninsa lopussa , parhaan rakkausromaanin tapaan, henkilöt sopuisaan idylliin.
Viimeisen pisteen jälkeen lukijalle jää hyvä maku suuhun.

Ulla Welin