Kalevalaisen Runokielen Seura

PUHEENJOHTAJAN PORINAT 5 / 2015

Kirjoittanut Raija Mäkelä-Eskola 31.12.2015 16:15

Pultavan taistelun (v.1709) jälkeen elämä Suomessa oli synkkää. Suomen historiassa (ks. K.O. Lindeqvist 1926) kuvaillaan isonvihan aikaa, kuinka maa oli miehitettynä. Kansaa verotettiin, mutta verojen lisäksi vaadittiin jatkuvasti myös monenlaisia lisämaksuja. Venäläiset kasakat ryöstivät mukaansa ihmisiä, joita vietiin aatelisten tiluksille työntekijöiksi tai muualle myytäviksi. Lindeqvist mainitsee suomalaisia myydyn aina Persiaan (nyk. Iran) asti. Monet kuolivat myös Pietarin kaupungin rakennustöissä. Väkivallanteot ja siveellisyysrikokset olivat yleisiä. Osa suomalaisista pakeni Ruotsin puolelle.

Saksalaissyntyinen Ilmajoen kirkkoherra Pärttyli (Bartholdus) Vhael (s.1667) laati Ruotsin Kaarle-kuninkaalle tarkoitetun avunpyynnön, jossa hän vanhaa kalevalaista runomittaa hyödyntäen toivoi kuninkaan helpottavan kansalaisten elämää. Vuodelta 1714 oleva runo kuvaa asiaa seuraavalla tavalla:

Suomen suruisen Cansan
Ynnä Pohjan Peräläisten
Waikia Walitus-Runo
Alla waiwan waikeimman
Wenäjän werisen Miecan
Tygö Carlen Callihimman
Ruotzin cuuluisan Kuningan
Että Armonsa awaran
Osotaisi omillensa
Awun-ajan ajattelis
Alimmaisi armahtelis
Suruisesa Suomen Maasa.
Wuonna armon aljettuwa
Tuhanen Seitzemän Sadoin
Kahden Seitzemän siwusa.
Runo Raudalla rakettu
Präntättynä päälliseksi
Merckelildä mielisuosin. (mt. 338)

(Huom. ed. oleva runo pyrkii noudattamaan Vhaelin kirjoitusasua vahvennuksineen. KaRuSen Trokeemankeli ilmoittaa joissakin säkeissä olevien runojalkojen alkutavuja virheellisiksi.)

Karuselaisille Hyvää Runovuotta 2016!

Raija Mäkelä-Eskola

Puheenjohtajan porinat 4 / 2015

Kirjoittanut Raija Mäkelä-Eskola 06.10.2015 17:11

Elias Lönnrot laati Kajaanissa ollessaan vuonna 1838 kansantajuisen oppaan terveydenhoidosta. Tämä Suomalaisen Talonpojan Koti-Lääkäri käsittelee sairauksia ja tapaturmia sekä tuona aikana käytössä olleita hoito- ja lääkitsemistapoja. Teostaan varten Lönnrot suomensi vieraskielisiä sanoja ja varmisti näin lukutaitoisen talonpojan mahdollisuuden hyödyntää tietoja.

Lönnrot otti avuksi myös kalevalakielen varoitellessaan lukijoitaan liiallisen alkoholinkäytön haitoista. Vaikka suomalaisittain ajatellen sauna, viina ja terva olivat perinteisesti sopivia hoitomuotoja, niin tässä tapauksessa ryyppymies kuvailee ryypiskelyn vaikutusta ihmisen omaan terveyteen seuraavalla tavalla:

”Terweys on turmeltuna,
Kaikki rikkaus kadonna,
Arwoni alentununna;
Matti taskussa makaapi,
Tuskat turkkini powessa,
Aistit, waiwat rinnassani.”

Alkoholin vaikutuksesta ympäristöön samainen opetusruno kertoo näin:

”Wielä suututin sukuni,
Esiwaltani wihoitin
Näytin itseni olewan
Irwihampaille iloksi,
Hywänsuoville suruksi.”


Raija Mäkelä-Eskola

Kalevalakieltä taltalla ja vasaralla

Kirjoittanut Mauri Komsi 04.10.2015 15:43

Jos kalevalakielen  harrastajan tekee mieli kertoa kiinnostuksestaan jollekulle kuuntelevaiselle ystävälle, hyvän tekosyyn saa runonpätkistä, joita on pysyvästi yleisön nähtävissä siellä täällä. Mainitsen tässä esimerkkejä. Rajoitun Helsinkiin, syystä että se on kotipaikkani.

Sain sanat salasta ilmi

Tämä on Kalevalan 17. runosta. Väinämöinen siinä kertoo Ilmariselle saaneensa selville tarpeelliset veneentekosanat.  -  Mahtoikohan Elias Lönnrot  aavistaa, että se lause joskus hakataan hänen muistopatsaansa jalustakiveen, niin että juuri hän itse vaikuttaa sen minähenkilöltä?

Lue lisää: Kalevalakieltä taltalla ja vasaralla

PUHEENJOHTAJAN PORINAT 3 / 2015

Kirjoittanut Raija Mäkelä-Eskola 18.08.2015 16:28

Kalevalaisen Runokielen Seuran Kesäpäivät 2015

Paikallislehti Joutsan Seudussa kerrottiin 29.7.2015 kesäisestä tapahtumastamme:

Mielellämme muistelemme,
ilolla ajattelemme
kuin oli mukava matka
meillä Leivosenmäelle
harjuille humiseville.

Näin runoili Kalevalaisen Runokielen Seuran jäsen Mauri Komsi kokemuksensa Laivonmäellä, missä mainittu seura piti vuosikokoustaan ja nautti Kesäpäivillään 20.-21.7. myös Leivonmäki-viikon ohjelmasta. Seura vaalii kalevalakielen runomittaa siinä muodossa, kun se realisoitiin Lönnrotin Kalevalassa. Kansalaisia innostetaan sanaseppoilemaan ikiaikaisella runokielellä. Teknisenä apuvälineenä löytyy Seuran sivuilta Trokeemankeli, joka tarkistaa säkeiden tavut ja antaa palautetta. Myös murteet istuvat runomittaan. Joten käypä sinäkin sepittelemään säkeitä, latelemaan lausehia. RITVA T. LAITINEN

Kesäpäivien tapahtuman yhteydessä käytiin tutustumassa Leivonmäen kansallispuistoon, juotiin matkalla nokipannu-kahvit kodassa ja kuultiin kalevalakielisiä runoja Pop up -kavilassa. Runoniekkoina esiintyivät Mauri Komsi, Ritva Laitinen, Raija Mäkelä-Eskola ja Kauko Virtanen. Paikallisena iItaohjelmana oli lisäksi Karpalot-ryhmän musiikkinäytelmä ja Tiera Laitisen revontulista kertova esitelmä.

Päiväesitelminä kuultiin Kauko Virtasen alustus kalevalakielen käytöstä. Mauri Komsin aiheena oli Kiveen hakattu kalevalakieli.

Kaksipäiväisen järjestelyn hoiti kiitettävällä tavalla Ritva Laitinen.

Vuosikokouksessa hyväksyttiin tili- ja vastuuvapaus sekä valittiin uusi hallitus.

KaRuSen toimihenkilöt

Raija Mäkelä-Eskola, puheenjohtaja raijame(at)hotmail.com
Mauri Komsi, varapuheenjohtaja maurikomsi(at)hotmail.com
Tiera Laitinen, sihteeri tiera(at)iki.fi
Kauko Virtanen, taloudenhoitaja kauko.virtanen(at)pp1.inet.fi
Pirkko Sorjonen, hallituksen jäsen pirkko.o.sorjonen(at)kolumbus.fi

Huom. KaRuSen jäsenmaksu on tänä vuonna 10 euroa, mutta ensi vuodeksi 2016 se päätettiin nostaa 15 euroon.

Tili: (Nordea) IBAN: FI45 1146 3001 0329 34, SWIFT: NDEAFIHH

Raija Mäkelä-Eskola