Kalevalaisen Runokielen Seura

Korkealla kurkiparvi

Kirjoittanut Tiera Laitinen 19.05.2015 18:15

Jorma Kallenpoika Heikkilä on hiljattain julkaissut uuden kalevalamittaisen runokirjan Korkealla kurkiparvi.

Kirjan runot on teemoiteltu kolmeen osaan ja epilogiin: Vuosieni vieriessä, Surusielu survimessa, Pyörällä elomme piiri ja Kerällä koko kokemus. Runot kertovat ajan kulumisesta luonnossa ja ihmiselämän keskeisistä elementeistä.

Kirjaa myy Prometheus-kustannus.

Puheenjohtajan porinat 2 / 2015

Kirjoittanut Raija Mäkelä-Eskola 12.05.2015 10:18

Englantilainen hienostorouva Mrs. Alec Tweedie teki matkan Suomeen vuonna 1896 kiertäen muun muassa Hangon, Valamon, Olavinlinnan, Sortavalan laulujuhlat ja Oulujoen kosket.

Kirjassaan Matkalla Suomessa 1886 (Through Finland in Carts) Mrs. Tweedie kuvailee kokemuksiaan - kokeilee jopa perinteisiä muurahaiskylpyjä!

Kalevala-eeposta kuvatessaan hän pysähtyy luomismyyttiin, pyhiin puihin ja erikoisiin satueläimiin, joista esimerkkinä on karhun kuvaus:

"..ei otso olilla synny
Eikä riihiruumenilla!
Tuoll´ on otso synnytelty,
Mesikämmen käännytelty
Luona kuun, malossa päivän,
otavaisen olkapäillä,
ilman impien tykönä,
luona luonnon tyttärien..." mt. 112

----- Huomio karuselaiset!

Vuoden 2015 Kesäpäiviä vietämme Keski-Suomessa. Laitisen Ritva on kutsunut meidät Leivonmäelle. Ajankohta on 20.-21.7. Ensimmäisenä päivänä Virtasen Kauko on luvannut alustaa keskustelua kalevalakielestä. Toisena päivänä Laitisen Tiera pitää esitelmän. Ohjelmaan kuuluu tietysti myös vuosikokous, joten painathan ajankohdan muistiin! Yöpyminenkin järjestynee. Palaamme asiaan vielä myöhemmin.

Raija Mäkelä-Eskola

PUHEENJOHTAJAN PORINAT 1 / 2015

Kirjoittanut Raija Mäkelä-Eskola 21.03.2015 10:53

Suullisen kansanperinteen keruu oli laajalle levinnyt tapa edetä 1800-luvun Suomessa, kun haluttiin päästä lähelle suomalaisia juuria. Kalevala-eepoksesta tuli tärkeä suomalaisuuden symboli.

Yksi Elias Lönnrotin tuttavista oli Josef Wilhelm Durchman, joka oli syntynyt Iissä vuonna 1806. Hän oli tutustunut Lönnrotiin ollessaan Turussa opiskelijana ja toimitti myöhemmin tälle keräämäänsä perinneaineistoa. Aihetta kuvaa Hannu-Pekka Lappalainen artikkelissaan J.W. Durchman Lönnrotin avustajana. (Kalevalaseuran vuosikirja 57 / 1977, Tieteen matkamiehiä, ss. 58-79).

J. W. Durchman oli löytänyt edesmenneen isänsä Gustaf Durchmanin papereista myös kalevalakielisen muistorunon vuodelta 1797. Siinä kuvaillaan edeltäjänä toimineen Henrik Sundin pappistyötä:

(...)
Nyt on aika aiwottuna,
Määräpäivä päätettynä,
Koska terweys meneypi,
Woima kerran kehnoneepi,
Ett' on ruumis runneltuna,
Wiran reisussa rewitty,
Lapin kylmissä kylissä,
Waivan maassa matkustaissa,
Monen tuiskun tuntemassa,
Monen myrskyn myrnehissä
(...)

Durchman toimi pohjoisessa ensin Inarin seurakunnassa 10 vuotta ja siirtyi sitten Etelä-Pohjanmaan Ylistaron kautta Pirkanmaalle Ruoveden kirkkoherraksi. Lönnrot sai Durchmanilta apua sekä perinteen keruussa että virsikirjatyössä. Lönnrotin nimissä on suuri määrä virsiä nykyisessä Suomen ev. lut. kirkon virsikirjassa (70 kpl). Niistä on yhdeksän omia ja 61 suomennoksia.

Lappalainen kuvaa myös Durchmanien suvun piirissä esiin nostettua uutta tapaa antaa lapsille supisuomalaisia etunimiä (esim. Impi, Lahja, Liina, Väinö, Kauno jne.) Samaisesta nimiasiasta mainitsee myös Paavo Viljanen artikkelissaan Vanhan pappilan elämänmenoa. (Tampere, Tutkimuksia ja kuvauksia 1957).

Raija Mäkelä-Eskola

Kalevalarunoustyöpaja Turussa

Kirjoittanut Tiera Laitinen 02.02.2015 19:52

Nelipolvitrokee, eli tutummin kalevalamitta mielletään usein kaavoihinsa kangistuneeksi ja pakkopullaiseksi runomitaksi. Sitä se ei kuitenkaan ole, sillä tämä oman kielemme pohjalta syntynyt runomitta elää yhä edelleen keskuudessamme. Moni ei tiedäkään, että esimerkiksi monet rocksanoitukset, lööpit ja mainoslauseet ovat kalevalamitassa. Kalevalarunous kasvaa ja kehittyy, kun sitä käytetään.

Kurssilla käydään läpi kalevalamitan historia, perusteet, säännöt ja keskeisimmät tyylipiirteet. Kurssilla kirjoitetaan harjoitusruno, jonka mitta tarkistetaan sisältöpalautteen kera. Tarkoitus on auttaa näkemään ikiaikainen runokielemme uudessa valossa ja innostaa ihmisiä käyttämään runomittaamme.

Opettajana kirjailija, muusikko, sanoittaja, toimittaja Juha Jyrkäs.

Kurssin hinta on 100 euroa (Kirjan talon jäsenet/opiskelijat/työttömät/eläkeläiset 50 euroa).

Ilmoittautumiset ja lisätiedot: Sähköpostiosoite on suojattu roskapostiohjelmia vastaan, Javascript-tuen tulee olla päällä nähdäksesi osoitteen (ilmoittautumiset viimeistään 19.2.)