Puheenjohtajan porinat 3 / 2013
Kirjoittanut Raija Mäkelä-Eskola 03.05.2013 08:55
Pöydällä on kirjahyllystäni napattu vanha pahvikantinen teos Toinen Luku-Kirja: kodin ja kansakoulun tarpeeksi. Tämä Jaakko Länkelän toimittama oppikirja on seitsemäs painos vuodelta 1880. Länkelä oli Jyväskylän seminaarin Suomen kielen lehtori ja monitoimimies. Ylioppilasaikanaan hän oli käynyt myös runonkeruumatkalla Inkerissä vuonna 1858.
Kirjassa kerrotaan luonnonopillisia, maantieteellisiä ja historiallisia asioita, mutta mukana on myös runoja, lauluja, kertomuksia, sananlaskuja ja arvoituksia. Opettaapa Länkelä koukeroisen fraktuuran rinnalle myös nykyaikaiset latinalaiset kirjaimet!
Kuinka ollakaan, oppikirjaa selaillessa osuu silmiin myös kalevalakielisiä runoja sekä kuvaus kahden tuuhean koivun suojassa olevasta Paikkarin torpasta Walkjärven rannalla. Teksti päättyy kaunopuheiseen loppuun näin: ”Tässä matalassa mökissä syntyi mies, jonka nimeä koko Suomi rakkaudella mainitsee, - suomalaisen laulun pelastaja, suomalaisen muinaisuuden herättäjä, isänmaan rakastaja, kansan ystävä Elias Lönnrot.”
Kirjassa olevasta ”Väinämöisen sanoja” – runosta ilmenee, että ”Väinämöinen” on kahdesta veljeksestä se vanhempi . Tämä opastaa kokematonta nuorempaa veljeä (”veioa”) tavalla, joka voisi istua yhtä hyvin myös nykyiseen yhteisvastuulliseen EU-aikaan. Yksi säkeistöistä kuuluu seuraavasti:
Sanoi vanha Wäinämöinen
nuoremmalle veiollensa!
Suo vilja vihattavalle,
Rahat raukoteltavalle! –
Hullu saapoa vihaavi,
Siitä saapi saamatonki,
Viha viepi viljan maasta,
Kateus kalan vedestä.
Raija Mäkelä-Eskola
Puheenjohtajan porinat 2 / 2013
Kirjoittanut Raija Mäkelä-Eskola 24.03.2013 18:36
Elias Lönnrotin kokoamassa kirjassa Suomen kansan arvoituksia, joka on ”präntätty” vuonna 1844, on kysymyksiä myös kalevalakielellä. Määrällisesti noin 10 %:ia teksteistä näyttäisi olevan selkeää trokeemittaa. Arvoituksien vastaukset eivät tosin aina avaudu nykyihmiselle, onhan mukana murresanoja ja paikallishistoriallista väriä.
Karuselaisten kannattaa kuitenkin kielellisesti hiukan verrytellä, jos vain on aikaa. Siis millaisen vastauksen antaisit vaikkapa seuraavasta talvisesta arvoituksesta: Jänis juoksi jäätä myöten, kuikutti kujoa myöten, walkia hattu hartioilla?
Lönnrot käytti keruumatkoillaan pohjana Frantsilan kappalaisen, filosofian maisteri Cristfrid Gananderin kokoamaa vihkosta, jossa oli entuudestaan koottuna kolmisensataa arvoitusta 1700-luvulta. Tätä kokonaisuutta Lönnrot sitten laajensi, niin että arvoituksien määrä em. kirjassa on yli 1800 kappaletta, joista toisintoja ja vironkielisiä kysymyksiä on parisataa.
Sammatin kesätapahtuma on muotoutumassa. Lisää infoa tulee myöhemmin. Tässä kuitenkin jo muutamia ennakkotietoja:
Ajankohta on la-su 29.-30.6.2013. Panethan päivät kalenteriisi! Aloitamme lauantain kokoontumisen lounaalla puolen päivän aikaan. Majoituspaikkana on paikallinen hotelli SyysViiru, josta valtaamme neljän huoneen huoneiston nimeltä Joukahainen. Siellä meillä on mahdollista pitää myös vuosikokous. Lönnrotin sammattilaiseen menneisyyteen saamme tutustua paikallisen asiantuntijan opastuksella.
Vuoden 2013 jäsenmaksu on 10 euroa. Henkilökohtainen viitenumero on pantu mukaan jokaiselle postitettuun kirjeeseen. Uusi jäsen: Muista merkitä osoitetiedot maksaessasi!
Raija Mäkelä-Eskola
( Arvoituksen vastaus: lumipyry)
PUHEENJOHTAJAN PORINAT 1/2013
Kirjoittanut Raija Mäkelä-Eskola 17.02.2013 19:24
Teille tuon nyt tervehdykset
faaraoiden maisemista,
jossa kiersin kääntymässä,
kulttuuriakin kolusin!
Kalevalakieli on suomalaisille ollut tuttua useiden vuosisatojen ajan. Vanhin tuntemani runo on vuodelta 1495, jolloin aikalaiskirjoittaja kuvaili Viipurin pamausta trokeemitalla: ”Pani pyssyt pyykämähän / umpiputket ulvomahan… jne.”
Huolimatta siitä, että kirkko on pitänyt ajoittain kalevalakieltä pakanallisena, on kyseinen runomuoto palvellut myös kristillisyyden asiaa. Tulevan kesätapahtumapaikkamme Sammatin kirkon tapulissa on vaskikello, joka on valettu vuonna 1762. Kellon kyljessä on muistutus: Coscas kuulet cuminani / kulje kirckon kiiruhusti / Herran sanaa saavuttaman / Muista mullaxi tulevas / nincuin entinen edellä.
Tässä kello-runossa on mittavirhe 1. säkeessä, kun sanan ”cuminani” alussa on lyhyt ”cu”-tavu, vaikka pitäisi olla pitkä tavu. Erona nykyiseen kirjoitustapaan on, että sanojen pitkät loppuvokaalit on kirjoitettu yksittäisvokaalilla (circkon) ja että k-kirjaimen paikalla on Mikael Agricolan tapaan usein c-kirjain.
Positiivista huomiota on hyvä kiinnittää siihen, että kirkonkello-runossa kalevalakielen tyyliin kuuluvaa alkusointua on käytetty runsaasti. Huom. Alkusointua kannattaa vaalia! Siihen suuntaan on Lönnrotkin meitä opastanut.
Raija Mäkelä-Eskola
Vuosikokous
Kirjoittanut Tiera Laitinen 12.08.2012 18:36
Jäsenillemme muistutetaan, että seuran vuosikokous pidetään lauantaina 18.8. kello 14.00 alkaen Tampereella ravintola Astorissa Keskustorin kulmalla. Tervetuloa!
Tuomas Keskimäki - Suohon eksynyt
Kirjoittanut Tuomas Keskimäki 16.04.2012 19:20
Uusin kirjani "Suohon eksynyt" (Salakirjat) näkee
päivänvalon 21.4.2012 Porin Suomalaisen Kirjakaupan järjestämässä
julkistamistilaisuudessa.
"Suohon eksynyt" on järjestyksessään kolmas kirjani ja toinen täysin kalevalamittainen teos.
Kirja löytyy ja on jo tilattavissa kustantajan sivuilta: http://www.salakirjat.net/search/?q=suohon+eksynyt
"Kuvittele, että kulkisit sen metsän halki, jota lapsena pelkäsit. Kuvittele, että kaikki pelkosi ja murheesi olisivat mukanasi ja ainoa ystäväsi olisi pimeys.
Suohon eksynyt vie lukijansa mielen suruisimpien hetkien äärelle. Runojen synkät ja mullantuoksuiset tunnelmat huokuvat epätoivoa, koskettavat, mutta antavat myös lohtua. Runoissa elää ikivanha suomalainen kalevalamitta, joka edelleen luo uusia versoja ja tapoja ilmaista itseään, välillä soljuen sulavasti laineiden lailla ja välillä polkien eteenpäin vahvalla rytmillään."
Lisää artikkeleita...
Sivu 8 / 11