Kalevalaisen Runokielen Seura

Puheenjohtajan porinat 4 / 2014

Kirjoittanut Raija Mäkelä-Eskola 10.11.2014 17:21

"Kunnioitettavat, rehelliset Suomenmiehet!" Näin juhlallisesti alkoi professori Lönnrotin puhe valiokunnalle. Hämäläinen-lehti kertoo 7.3.1862 Lönnrotia siteeraten miten epätasaisesti ihmisten omaisuus jakautui: toisella ei ole mitään, mutta toisen rikkaudelle ei ole "ääriä". Lönnrot korosti yhteisen isänmaan merkitystä. Tässäkin hän otti opetuksensa avuksi kalevalakielisen säkeen: "Parempi omalla maalla / juoda vettä tuohisesta, / kun on maalla vierahalla / juoda tuopista olutta".

Vuosikokous 30.8.2014. Tampereella kirjastotalo Metsossa pidetyssä vuosikokouksessa valittiin entiset toimihenkilöt KaRuSe ry:n hallitukseen. Näin ollen puheenjohtajana jatkaa Raija Mäkelä-Eskola. Hallituksen muuut jäsenet ovat Tuomas Keskimäki, Tiera Laitinen, Kauko Virtanen ja Kalervo Mettala.

Kunniajäsenet. KaRuSe ry:llä on kolme kunniajäsentä: Irmeli Pääkkönen toimi yhdistyksen alkumetreillä aktiivisena seuran innoittajana. Harri Perälä tunnetaan Trokeemankelin suunnittelijana ja kalevalakielen korjausohjelman laatijana. Uudeksi kunniajäseneksi yhdistys valitsi inkeriläisen pastori Arvo Survon, jonka muotoilemaa kalevalakielistä Korpimessua olemme saaneet kuulla jo neljässä kesätapahtumassa. Ko. messua on esitetty eri versioina myös muualla Suomessa ja lähialueella. Huomionarvoista on, että samainen messu on käännetty myös vatjankieliseksi. Vatjalaisia on maailmassa nykyisin vain kourallinen.

Runomestarit. 15 toimintavuoden aikana KaRuSe ry:n runomestareiksi on valittu yhteensä kahdeksan (8) ansioitunutta runoniekkaa. Aakkosjärjestyksessä lueteltuina aikaisemmat runomestarit ovat seuraavat: Riitta Hämäläinen, Tuomas Keskimäki, Anja Karkiainen, Kyösti Kettunen, Oiva Pennanen, Paavo Turakainen ja Risto Varis. Uudeksi runomestariksi hallitus nimesi Kalevi Koskelan, joka voitti KaRuSe ry:n vuoden 2011 runokisan ja joka on usean vuoden ajan kirjannut päivittäin muistiin uutistapahtumia. Hän on julkaissut näitä kalevalakielisiä tekstejään nimikkeellä Kalevilan vuosikirja.

---- Juuri pidettyjen seurakuntavaalien innoittamana kerrottakoon pieni humoristinen koululaistarina trokeemitalla:

 

Uskontotunnilla tapahtui

Esitettiinpä kysymys:
"Mistä kansa Israelin,
mistä syntyi ja sikisi?"
Ehti Ville viittaamahan:
"Lähtöpaikka lienee nappi."
Opettaja ihmetteli,
mitä tuo hassuja hupatti.
Antoi veikko vastauksen:
"Sanoohan jo Raamattukin,
alkoivat ihmiset napista."

Raija Mäkelä-Eskola

Puheenjohtajan porinat 3 / 2014

Kirjoittanut Raija Mäkelä-Eskola 19.08.2014 16:55

Kalevalaisen Runokielen Seura KaRuSe ry. on perustettu Tampereella vuonna 1999. Tiesitkö, että pispalalainen runoilija Lauri Viita käytti myös kalevalakieltä vuoden 1961 teoksessaan Suutarikin suuri viisas. Viita kirjoitti mm. lyhyen ja ytimekkään mietteensä näin:

Ei verinä, vaan vesinä // järvet jäitä järkyttävät.
Ei verinä, vaan vesinä // tuskat ilmoille tulevat.

Kesäisen tapahtumamme ohjelmaan liittyy lauantain yleisötilaisuuden päätteeksi pidettävä KaRuSe ry:n vuosikokous. Sääntömääräisten asioiden lisäksi esittelemme uuden runomestarin Kalevi Koskelan ja kutsumme (hallituksen ehdotuksen mukaisesti) uudeksi kunniajäseneksi Inkeriläisen pastorin ja kalevalakielisen Korpimessun laatijan Arvo Survon.

 

Kalevalaisen Runokielen Seura KaRuSe ry

15 RUNOILUN VUOTTA

Kesäpäivät Tampereella 30.-31.08.2014

 

Lauantaina 30.08.2014

KLO 12-14.30 YLEISÖTILAISUUS METSON PIETILÄ-SALI

- Ylöjärven pelimannit musisoivat (joht. Pasi Jokinen)

- Lasten kalevalakielisiä piirtoheitinsatuja (fil. tri Raija Mäkelä-Eskola)

- Yhteislaulua kalevalaisittain

- Kalevalaisen Runokielen Seura ry. - historiakatsaus (lehtori Kauko Virtanen)

- Revontulet kansanrunoudessa (fil. tri Tiera Laitinen)

- Kalevalakieli ja Trokeemankeli (kauppat. maist. Mauri Komsi)

- Karuselaiset runoilevat

!!! KLO 18.00 RUNOSAUNA RAJAPORTIN SAUNAPIHA TAI KAHVILA

- karuselaiset runoilevat (myös lasten piirtoheitinsatuja)

Sunnuntaina 31.08.2014

KLO 10-11.00 KALEVALAINEN MESSU Harjun srk. TESOMAN kirkko (messun toimittaja Amélie Liehrmann, avustaja Martti Lammi, kanttori Elina Peura)

 

Mennyttä hellekesää muistellessa ja yhteistä kesätapahtumaa odotellessa voimme lukea vaikka Lauri Viidan trokeemittaisen runon Kökkö, jossa leikitellään k-alkusoinnulla, tai runon, jossa kysellään: Joko on kärpänen tapettu?

Yli satavuotias korttelikivisauna odottaa karuselaisia runoniekkoja Pispalan harjulla. Tapaamisiin Pirkanmaalla!

 

Raija Mäkelä-Eskola

Kesätapahtuma 30.-31.8.

Kirjoittanut Tiera Laitinen 03.08.2014 07:18

Kalevalaisen runokielen seura järjestää kaikille avoimen ja maksuttoman kalevalaisen kulttuuri-iltapäivän lauantaina 30.8. Tampereella, pääkirjasto Metson Pietilä-salissa kello 12-14. Ohjelmassa on mm. Ylöjärven pelimannien musisointia ja kalevalaista yhteislaulua, esitelmä revontulista suomalaisessa kansanrunoudessa, piirtoheitinsatuja lapsille, asiaa Karusen historiasta ja Trokeemankelista sekä jäsentemme esittämiä runoja.

Yleisötilaisuuden jälkeen pidetään Karuse ry:n vuosikokous samassa paikassa. Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset vuosikokousasiat.

Sunnuntaina 31.8. kalevalainen ohjelma Tampereella jatkuu kalevalakielisellä Korpimessulla Tesoman kirkossa klo 10-11.

Tervetuloa niin jäsenet kuin kaikki muutkin kiinnostuneet!

Kyösti Kettusen muistolle

Kirjoittanut Tiera Laitinen 19.06.2014 18:11

Kalevalaisen runokielen seuran pitkäaikainen aktiivijäsen Kyösti Kettunen kuoli 83-vuotiaana 2.5.2014.

Ammattiuransa vankeinhoitoalalla tehnyt Kettunen oli ahkera kalevalakielen harrastaja, mistä todistavat myös hänen kymmenet hienot ja monesti humoristiset runonsa Karusen sivustolla. Kalevalakielen ohella Kettunen taisi myös viron kielen, ja hän laati Viron kansalliseepoksesta Kalevipoegista ensimmäisen lyhentämättömän suomennoksen. Suomennos on kokonaisuudessaan kalevalamittainen. Kyösti Kettusen kirjalliseen tuotantoon kuuluu lisäksi mm. Lauri Kettusen runoteoksen Südame sillad suomennos sekä erilaisia historiikkeja.

Kirjallisuuden ja runouden ohella Kettusen kulttuuriharrastuksiin kuului pitkä ura mieskuorolaulajana. Hän toimi aktiivisesti myös sotaveteraanien ja Sotilaspoikien perinnekilloissa.

Kettunen nimitettiin Kalevalaisen runokielen seuran kolmanneksi runomestariksi vuonna 2003 tunnustuksena ansioistaan kalevaisen kulttuurin hyväksi.