Etsi sivustolta:

Kirjaudu sis채채n

Puheenjohtajan porinat 2 / 2013

Kirjoittanut Raija M채kel채-Eskola 24.03.2013 18:36

Elias L철nnrotin kokoamassa kirjassa Suomen kansan arvoituksia, joka on 쓕r채nt채tty vuonna혻 1844, on kysymyksi채 my철s kalevalakielell채. M채채r채llisesti noin 10 %:ia teksteist채 n채ytt채isi olevan selke채채 trokeemittaa. Arvoituksien vastaukset eiv채t tosin aina avaudu nykyihmiselle, onhan mukana murresanoja ja paikallishistoriallista v채ri채.

Karuselaisten kannattaa kuitenkin kielellisesti hiukan verrytell채, jos vain on aikaa. Siis millaisen vastauksen antaisit vaikkapa seuraavasta talvisesta arvoituksesta: J채nis juoksi j채채t채 my철ten, kuikutti kujoa my철ten, walkia hattu hartioilla?

L철nnrot k채ytti keruumatkoillaan pohjana Frantsilan kappalaisen, filosofian maisteri Cristfrid혻 Gananderin kokoamaa vihkosta, jossa oli entuudestaan koottuna kolmisensataa arvoitusta 1700-luvulta. T채t채 kokonaisuutta L철nnrot sitten laajensi, niin ett채 arvoituksien m채채r채 em. kirjassa on yli 1800 kappaletta, joista toisintoja ja vironkielisi채 kysymyksi채 on parisataa.

Sammatin kes채tapahtuma on muotoutumassa. Lis채채 infoa tulee my철hemmin.혻 T채ss채 kuitenkin jo muutamia ennakkotietoja:

Ajankohta on la-su 29.-30.6.2013. Panethan p채iv채t kalenteriisi! Aloitamme lauantain kokoontumisen lounaalla puolen p채iv채n aikaan. Majoituspaikkana on paikallinen hotelli SyysViiru, josta valtaamme nelj채n huoneen huoneiston nimelt채 Joukahainen. Siell채 meill채 on mahdollista pit채채 my철s vuosikokous. L철nnrotin sammattilaiseen menneisyyteen saamme tutustua paikallisen asiantuntijan opastuksella.

Vuoden 2013 j채senmaksu혻 on 10 euroa. Henkil철kohtainen viitenumero on pantu mukaan jokaiselle postitettuun kirjeeseen. Uusi j채sen:혻 Muista merkit채 osoitetiedot maksaessasi!

Raija M채kel채-Eskola

( Arvoituksen vastaus: lumipyry)

 

PUHEENJOHTAJAN PORINAT 1/2013

Kirjoittanut Raija M채kel채-Eskola 17.02.2013 19:24

Teille tuon nyt tervehdykset
faaraoiden maisemista,
jossa kiersin k채채ntym채ss채,
kulttuuriakin kolusin!혻혻혻혻혻혻혻혻혻

Kalevalakieli on suomalaisille ollut tuttua useiden vuosisatojen ajan. Vanhin tuntemani runo on vuodelta 1495, jolloin aikalaiskirjoittaja kuvaili Viipurin pamausta trokeemitalla: 쒺ani pyssyt pyyk채m채h채n / umpiputket ulvomahan jne.

Huolimatta siit채, ett채 kirkko on pit채nyt ajoittain kalevalakielt채 pakanallisena, on kyseinen runomuoto palvellut my철s kristillisyyden asiaa. Tulevan kes채tapahtumapaikkamme Sammatin kirkon tapulissa on vaskikello, joka on valettu vuonna 1762. Kellon kyljess채 on muistutus: Coscas kuulet cuminani / kulje kirckon kiiruhusti / Herran sanaa saavuttaman / Muista mullaxi tulevas / nincuin entinen edell채.혻혻

T채ss채 kello-runossa on mittavirhe 1. s채keess채, kun sanan 쓈uminani alussa on lyhyt 쓈u-tavu, vaikka pit채isi olla pitk채 tavu. Erona nykyiseen kirjoitustapaan on, ett채 sanojen pitk채t loppuvokaalit on kirjoitettu yksitt채isvokaalilla (circkon) ja ett채 k-kirjaimen paikalla on Mikael Agricolan tapaan usein c-kirjain.

Positiivista huomiota on hyv채 kiinnitt채채 siihen, ett채 kirkonkello-runossa kalevalakielen tyyliin kuuluvaa alkusointua on k채ytetty runsaasti. Huom. Alkusointua kannattaa vaalia! Siihen suuntaan on L철nnrotkin meit채 opastanut.

Raija M채kel채-Eskola

 

Vuosikokous

Kirjoittanut Tiera Laitinen 12.08.2012 18:36

J채senillemme muistutetaan, ett채 seuran vuosikokous pidet채채n lauantaina 18.8. kello 14.00 alkaen Tampereella ravintola Astorissa Keskustorin kulmalla. Tervetuloa!

   

Tuomas Keskim채ki - Suohon eksynyt

Kirjoittanut Tuomas Keskim채ki 16.04.2012 19:20

Uusin kirjani "Suohon eksynyt" (Salakirjat) n채kee
p채iv채nvalon 21.4.2012 Porin Suomalaisen Kirjakaupan j채rjest채m채ss채
julkistamistilaisuudessa.
"Suohon eksynyt" on j채rjestyksess채채n kolmas혻kirjani ja toinen t채ysin kalevalamittainen teos.

Kirja l철ytyy ja on jo tilattavissa kustantajan sivuilta:혻http://www.salakirjat.net/search/?q=suohon+eksynyt

"Kuvittele, ett채 kulkisit sen mets채n halki, jota lapsena pelk채sit. Kuvittele, ett채 kaikki pelkosi ja murheesi olisivat mukanasi ja ainoa yst채v채si olisi pimeys.

Suohon eksynyt vie lukijansa mielen suruisimpien hetkien혻채채relle. Runojen synk채t ja혻mullantuoksuiset tunnelmat huokuvat ep채toivoa,혻koskettavat, mutta antavat my철s lohtua.혻Runoissa el채채 ikivanha suomalainen kalevalamitta, joka edelleen luo uusia혻versoja ja tapoja ilmaista itse채채n, v채lill채 soljuen sulavasti laineiden lailla혻ja v채lill채 polkien eteenp채in vahvalla rytmill채채n."

 

Loruhavaintoja

Kirjoittanut Mauri Komsi 14.03.2012 19:11

Radioni oli auki kalevalanp채iv채n vaiheilla, kun tuli Kultakuume-sarjan l채hetys. Taisin olla virittynyt odottamaan kalevalakielt채, joko vanhaa tuttua tai ennen kuulematontani runoa.

Viritystilaani vahvisti toimittajan toteamus, ett채 muodolla on merkityst채 ja ett채 saisimme kuulla muunnelman tutusta lastenlorusta 쒹li ennen onnimanni.

Siin채h채n on loru, joka palvelee kalevalakielen alkeisopetusta. Kaava on yksinkertainen ja tiukka:혻 Tasas채e ja 233-tyypin murtos채e vain vuorottelevat. Lyhyt painollinen tavu on siell채 miss채 pit채채kin. S채keen viimeinen sana, aina substantiivi, tulee seuraavan s채keen alkuun elatiivisijassa, ja t채st채 pit채채 saada alkusointu saman s채keen viimeiseen sanaan:

Oli ennen onnimanni, onnimannista matikka

Lue lis채채: Loruhavaintoja

   

Sivu 7 / 10