Etsi sivustolta:

Kirjaudu sis채채n

Puheenjohtajan porinat 4/2016

Kirjoittanut Raija M채kel채-Eskola 08.12.2016 10:49

N채in itsen채isyysp채iv채n aikaan vuonna 2016 palautettakoon mieliin, ett채 Tuusulanj채rven rannalla asui 1900-luvun vaihteessa useita tunnettuja suomalaisia taiteilijaperheit채. Ensimm채isen채 joulunaan 1901 kirjailija Juhani Ahon kerrotaan pohtineen, mit채 voisi antaa naapurille lahjaksi:

쒿uota tuumin talvikauden,

Puhki p채채t채ni pitelin,

Mit채 antaisin Eerolle,

Saimillensa saattelisin╈

Lopulta h채n oli p채채tynyt lahjoittamaan taidemaalari Eero ja Saimi J채rnefeltin perheelle suuren lantakuorman puutarhanhoitoa varten. Saatesanoissaan Aho mainitsi lahjoittavansa 쒹menia orivarsan, / Hewon hirnuvan hyvi채, / Kokkareita kultaisia. T채m채n persoonallisen lahjan my철t채 h채n toivoi maan kasvavan hyv채채 satoa:

쒷ouskos nukka nurmen alta,

Turpehesta toukokuussa,

Oma heelm채 hein채kuussa,

Marja mittumaariana! (Meid채n Suomi, kev채t 2013, s. 59.)

 

Puheenjohtajan porinat 3 / 2016

Kirjoittanut Raija M채kel채-Eskola 19.09.2016 23:23

Kes채tapaaminen pidettiin Lappeenrannassa 4.9.2016, jolloin vuosikokouksessa Rautatieaseman Kahvila Resiinassa p채채tettiin, ett채 j채senmaksu s채ilyy 15 eurona. Tilinp채채t철s hyv채ksyttiin ja entinen hallitus valittiin jatkamaan toimintaansa my철s vuonna 2017.

Linnoituksen Kehruuhuoneen yleis철tapahtumassa Kauko Virtanen kertoi KaRuSe ry:n ensimm채isist채 yhdistysvuosista ja Mauri Komsi paljasti lappeenrantalaisen Harri Per채l채n kehitt채m채n kalevalakielen korjausohjelman, siis Trokeemankelin saloja. Hilkka Per채m채ki kuvaili omaa runousharrastustaan ja Raija M채kel채-Eskola demonstroi leikillisesti kansan k채ytt채m채채 hoitomuotoa eli j채senkorjausta.

Puheenjohtajan kirjoittamia kalevalamittaisia nykyrunoja esittiv채t Omenapuutarhan Teatterista Aarre Heinonen ja Anneli Pylkk철nen. Siin채 yhteydess채 kuulimme s채ekilpailusta n채ytteit채 my철s Jorma Heikkil채n runoista 쒶ets채miehen ty철v채lineet. N채htiinp채 jopa esiteltyin채 pari aitoa ty철v채linett채kin, napattuina liiterin vintilt채 (pokasaha ja tukkisakset). Historian havinaa kuulimme Juhani Ahon joulurunossa 1900-luvun alusta.

Kalevalakielisi채 runoja yleis철 sai laulaa yhdess채, kun se osallistui Arvo Survon laatimaan Korpimessuun kanttori Anu Piutula-Heinonkosken johdolla. Sammonlahden seurakunnan pastori Samuli Suolanen hoiti papilliset osuudet. Esilaulusta vastasi kauniisti Heijastus-kuoro.

Lopussa Raili Leino opasti ryhm채n tutustumaan vanhan Linnoituksen historiaan. Osan opastuksesta h채n toteutti kalevalamitalla.

Raija M채kel채-Eskola

 

Viel채 taltalla ja vasaralla

Kirjoittanut Mauri Komsi 17.09.2016 08:34

Viime syksyn채 esittelin t채채ll채 kalevalakielisi채 rivej채, joita olin n채hnyt julkisilla paikoilla kivi- tai puupinnassa. Se n채ytteist철 noudatti mitan ja alkusoinnun s채채nt철j채, mutta s채ekertoa j채i joku ehk채 kaipaamaan.

횆skett채in ulkoillessani sattui silmiini runoa, jossa hyv채n mitan ja soinnun ohella oli kertoakin oikein kunnolla, ja niin hyvin kiveen hakattuna, ett채 se on uhmannut aikaa jo l채hes 150 vuotta. Nelj채채n kertaan, v채h채n muunnellen siin채 kerrotaan, millaiselle ihmiselle muistokivi on pystytetty:

Johtajallensa jalolle,
Kansalaisten kaivatulle,
Suomen muistoin suosialle,혻
Waihetten valaisialle.

Sek채 pituutensa ett채 ik채ns채 puolesta t채m채 n채yte ottaa havaintokokoelmassani ykk철ssijan.

S채keiden laatija n채kyy noudattaneen sit채 vanhan kirjasuomen tapaa, ett채 nykysuomen -ija/-ij채-p채채tett채 vastasi -ia/-i채. Sit채 tapaa oli noudatettu Vanhassa Kalevalassakin, niin ett채 er채skin s채e siell채 on miesten sy철jille sioille.혻Ja viel채 Uuden Kalevalan alkulauseessa L철nnrotilla on sellaisia sanoja kuin kuulia ja lukia.

Muistokivess채 allekirjoittajana n채kyy Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Muisteltu vainaja on seuran perustajiin kuulunut yliopiston rehtori, historioitsija Gabriel Rein, joka syntyi 1800 ja kuoli 1867. Hauta on Helsingin Vanhalla hautausmaalla korttelissa nro 3.

   

Kokouskutsu

Kirjoittanut Raija M채kel채-Eskola 01.08.2016 15:24

KaRuSe ry:n vuosikokous 2016 pidet채채n kes채tapaamisen yhteydess채 sunnuntaina 4.9.2016 klo 12.30. Tilaisuus j채rjestet채채n Lappeenrannan rautatieaseman Kahvila Resiinassa, osoitteessa Ratakatu 23, 53100 Lappeenranta. Kokouksessa k채sitell채채n yhdistyksen s채채nt철m채채r채iset asiat. Tervetuloa! Kes채tapaamisen yhteydess채 j채rjestet채채n my철s ruokailu ja ohjelmaa Linnoituksen Kehruuhuoneella, osoitteessa Kristiinankatu 20, 53900 Lappeenranta.

 

Puheenjohtajan porinat 2 / 2016

Kirjoittanut Raija M채kel채-Eskola 30.05.2016 18:03

Kalevalakelisen runon taitajista 1800- luvulla kannattaa mainita inkeril채inen Jaakko R채ikk철nen (1830-1882). H채n oli syntynyt maaorjan poikana Valkeasaaren Tipunassa. Koulutusta h채n sai sek채 kotonaan ett채 kirkkoherra-runoilija Konstantin Schr철derin johdolla. H채n toimi aktiivisesti inkeril채isten ja muiden suomensukuisten puolestapuhujana. Maaorjuuden lakkauttamisen j채lkeen 1861 h채n perusti kotikyl채채ns채 kansakoulun.

Hannes Sihvon kokoamasssa antologiassa Inkerinmaalla, muistoja Inkerin maasta ja kansasta sanoin ja kuvin (1989) Jaakko R채ikk철nen kuvailee Suomelle-runossaan, miten h채n p채채tti ryhty채 runoilijaksi.

Vasta vanhalla ij채ll채,
nelj채nkymmenen kohalla
yksin y철ll채 maatessani
unetonna ollessani
muistui mielehen minulle
ruveta runon tekohon (mt.76)

T채st채 Jaakko R채ikk철sen y철llisest채 mietteest채 nousi itsell채ni esiin kysymys, kalevalakielen merkityksest채 uskonpuhdistuksessa.

Kirjakielen osalta uskonpuhdistus eteni suomalaisittain Mikael Agricolan avulla, mutta jo ennen sit채 kansa k채ytti taitavasti trokeemittaisia s채keit채. Kalevalakielt채 suomalainen rahvas osasi. Oli olemassa kotoinen kieli, jolla pappien oli helppo l채hesty채 kansaa. Kalevalakieli on ollut runollisen innoituksen l채hde my철s monelle kirkonmiehelle.

Raija M채kel채-Eskola

   

Sivu 2 / 11