Kalevalaisen Runokielen Seura

KaRuSe ry:n Vuosikokous 2017

Kirjoittanut Raija Mäkelä-Eskola 05.09.2017 21:35

Sekä…

RUNOKILPAILU SUOMI SATA VUOTTA – TULOSTEN JULKAISU

KaRuSe ry:n:vuosikokous pidetään Tampereella 30.9.2017 klo 13.00. Paikka on yli 100-vuotias hevosten heinätori Pyynikintorin kupeessa, osoite Ravintola Heinätori, Pyynikintori 5, 33230 Tampere. Kokouksessa käsitellään sääntömäärääiset asiat. Klo 14-15 kalevalakielisen runokilpailun tuloksia. Yleisöllä vapaa pääsy. Paikalla myös kilpailun ylituomari, sananlaskututkija ja tietokirjailija Outi Lauhakangas. Voittajarunot julkistetaan. Lopussa tarjolla kahvia ja kakkupala (omakustanteinen).

TERVETULOA!!

Puheenjohtajan porinat 1 / 2017

Kirjoittanut Raija Mäkelä-Eskola 06.04.2017 14:43

On ilo tutustua uusiin kalevalakielisiin runoihin. Kuten KaRuSen nettisivuilta voi lukea, runoharrastus elää edelleen. Siksipä runoniekoille järjestettiin vuodenvaihteessa kaikille avoin kilpailu, joka jatkuu Eino Leinon päivään 6.7.2017 asti. Vielä ehtii runoilemaan! Runokilpailusta löytyy ohjeet Puheenjohtajan porinoista nro 5/2016 (31.12.2016).

Ilo on myös seurata karuselaisia runoniekkoja, jotka yllättävät taidoillaan. Vuoden 2014 runomestarimme Kalevi Koskela lähti taivaltamaan Sammatista Uhtualle seuraten näin Lönnrotin jalanjälkiä. 1001 kilometrin pituisesta Via Kalevala -matkastaan hän kirjoitti runoja, ja monet seurasivat hänen vaellustaan. Hän myös julkaisi aiheesta kirjan. Tämän Keravan Väinämöiseksi kutsutun runoniekan runoja on julkaistu useissa lehdissä, esim. Karjala, Keski-Uusimaa ja Helsingin Sanomat.

Ja muistattehan! Kalevalaisen Runokielen Seuran sivuilta voi löytää tietoa kalevalakielestä. Apuna on myös KaRuSen Trokeemankeli, joka auttaa tarkistamaan kalevalakielen mitan. Kokeile Harri Perälän ylläpitämää tarkistusohjelmaa, kun kirjoitat runoja.

KaRuSe ry:n jäsenmaksu on 15 euroa vuodessa.

Tili:
IBAN: FI4511463001032934
SWIFT: NDEAFIHH

Raija Mäkelä-Eskola

Puheenjohtajan porinat 5 / 2016

Kirjoittanut Raija Mäkelä-Eskola 31.12.2016 21:56

Nyt kaikki runoilemaan!

Runokilpailu Suomi sata vuotta

Kalevalaisen Runokielen Seura KaRuSe ry. järjestää kaikille avoimen runokilpailun, joka päättyy Eino Leinon päivänä 6.7.2017. Kilpailun voittaja julkistetaan elokuun 31.päivänä.

Kilpailun pohjana on kaksi kalevalakielistä ajatelmaa (sananlaskua), joista voit valita vain toisen.

Vaihtoehto 1. Sananlasku löytyy kiveen hakattuna Helsingin Kaivopuistosta ravintola Kaivohuoneen nurkalta Itsenäisyyden kuusen juurelta.

”Sitä kuusta kuuleminen
jonka juurella asunto.”

Vaihtoehto 2. Sananlasku on julkaistu 7.3.1862 sanomalehti Hämäläisessä, jossa kerrottiin professori Elias Lönnrotin pitämästä valiokunta-puheesta.

”Parempi omalla maalla
juoda vettä tuohisesta,
kuin on maalla vierahalla
juoda tuopista olutta.”

Kirjoita Lönnrotin mittaa noudattava kalevalakielinen runo, johon sijoitat jommankumman edellisistä sananlaskuista. Runosi kokonaispituuden voit valita viiden säkeen alarajan tai 30 säkeen ylärajan väliltä.

Lähetä runo sähköpostitse osoitteeseen Sähköpostiosoite on suojattu roskapostiohjelmia vastaan, Javascript-tuen tulee olla päällä nähdäksesi osoitteen (puh.joht.) tai Sähköpostiosoite on suojattu roskapostiohjelmia vastaan, Javascript-tuen tulee olla päällä nähdäksesi osoitteen (varapuh.joht.). Kirjepostiosoite on KaRuSe ry. / Raija Mäkelä-Eskola Tesomankuja 2 D 68, 33310 Tampere.

Merkitse runosi nimimerkillä ja lähetä nimimerkki, nimesi, ja yhteystietosi suljetussa kuoressa runon ohessa KaRuSe ry:n kirjepostiosoitteeseen tai meilinä puheenjohtajan sähköpostiin.

Kilpailurunojen kalevalakielen tarkistaa ensin seuran hallitus, minkä jälkeen voittajarunon valitsee ylituomarina toimiva sananlaskututkija ja tietokirjailija Outi Lauhakangas. Seuran hallituksen jäsen ei voi osallistua kilpailuun.

Apua kalevalakielisen runon kirjoittamiseen saa seuran nettisivuilta karuse.info ja sivuilla olevasta säkeiden tarkistusohjelmasta nimellä Trokeemankeli.

Raija Mäkelä-Eskola

Puheenjohtajan porinat 4/2016

Kirjoittanut Raija Mäkelä-Eskola 08.12.2016 10:49

Näin itsenäisyyspäivän aikaan vuonna 2016 palautettakoon mieliin, että Tuusulanjärven rannalla asui 1900-luvun vaihteessa useita tunnettuja suomalaisia taiteilijaperheitä. Ensimmäisenä joulunaan 1901 kirjailija Juhani Ahon kerrotaan pohtineen, mitä voisi antaa naapurille lahjaksi:

”Tuota tuumin talvikauden,

Puhki päätäni pitelin,

Mitä antaisin Eerolle,

Saimillensa saattelisin…”

Lopulta hän oli päätynyt lahjoittamaan taidemaalari Eero ja Saimi Järnefeltin perheelle suuren lantakuorman puutarhanhoitoa varten. Saatesanoissaan Aho mainitsi lahjoittavansa ”Omenia orivarsan, / Hewon hirnuvan hyviä, / Kokkareita kultaisia.” Tämän persoonallisen lahjan myötä hän toivoi maan kasvavan hyvää satoa:

”Nouskos nukka nurmen alta,

Turpehesta toukokuussa,

Oma heelmä heinäkuussa,

Marja mittumaariana!” (Meidän Suomi, kevät 2013, s. 59.)